Ei pitäisi piilottaa suruaan,
eikä siirtää kauaksi tulevaan.
Syvä suru on surtava aikanaan,
- jokaisen omalla tavallaan.

R.I.P. Fiktion Repo 02.05.2012 <3
"Miljan myydessä minulle tämän komistuksen, olin kuin puulla päähän lyöty. En uskonut, että koskaan fiktiolaista tulen omistamaan, mutta silloin ensimmäinen ajatus oli, että lupaisin pitää Revosta huolta. Ja sen lupauksen pidin. Oria voisi luonnehtia tallin ensimmäiseksi oikeaksi suomenhevoseksi. "

Fiktion Repo YLA3, SLA-II, KRJ-II

nimi Fiktion Repo rekisterinumero VH11-018-0230
rotu Suomenpienhevonen sukupuoli Ori
syntymäaika 29.10.2010 (3v 29.01.2011) ikääntyminen 7-vuotias (oma ikääntyminen)
väri & merkit rautias & lsi, 3x ksk, vtj psk säkäkorkeus 146 cm
omistaja Annika N. VRL-10352 kasvattaja Milja, Fiktio
painotuslaji kouluratsastus koulutustaso Helppo A, 70 cm

Palkittu tammikuussa 2012 yleislaatuarvostelussa YLA3-palkinnolla.
Palkittu helmikuussa 2012 suomenhevosten laatuarvostelussa SLA-II -palkinnolla.
Palkittu huhtikuussa 2012 kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa KRJ-II -palkinnolla.

Revon saapuminen oli oikeastaan hetken mielijohde. Halusin lyhytsukuisen suomenhevosen, ja Miljalla oli myynnissä kivasti pärjännyt otus. Luonteeltaan tämä poika on vähän sellainen jekkuilija, ja varmastikaan moni ei tykkää tästä herrasta juuri sen vuoksi. Pinnan alla on kuitenkin ihan mukava ori, joka rakastaa työntekoa, maastoilua ja etenkin näyttelyitä. Orin mielestä vesi on kiva asia, sillä kesällä päästään uimaan heppakavereiden kanssa ja niin pois päin. Kilpailupaikoilla jaksetaan aina näyttää parhaimpia puoliaan, mutta miksei kotona?

Oman ihmisen kanssa Repo toimii yleisesti ottaen ihan kivasti. Välillä saattaa karata mopo käsistä niin sanoakseni, kun ori hyppii pystyyn ja on oikein perinteinen suomenjuntti; ei liiku, esittää hurjaa ja on laiska. Miten pystyyn hyppivän kammotuksen voi yhdistää tähän? Helposti. Mutta, jos jatketaan tästä hoitotilanteisiin, on Repo hiukan.. miten sen nyt kauniisti sanoisi.. villihkö. Onneksi tallin katosta on tehty hivenen korkeampi, sillä juuri näissä tilaiteissa Repo niin sanoakseni ahdistuu ja tosiaan, hyppii pystyyn. Kun harjat tuodaan orin lähettyville, jostain kumman syystä se joutuu hirveään paniikkiin, ja harjaus onkin suoritettava supernopeasti. Kavioiden puhdistus puolestaan sujuu ihan mallikkaasti, sillä ori vain nostaa kinttunsa ja siitä vain puhdistamaan. Ja jos nyt ihan lyhyesti selitetään, on satulan ja suitsien laitto ihan helppoa, mutta siitä eteenpäin ei sitten voi taata yhtään mitään. Suojat menee jalkoihin ihan suhteellisen hyvin.

Talutustilanteissa Repo on hmm.. kuten aiemmin jo mainittiin. Se ei liiku eteenpäin, ja jos liikkuu niin mennään kovaa. Välillä ori pysähtyy syömään ja välillä se vain pysähtyy katselemaan neitosia. Jos Repo oikein kovasti yrittää, se osaa olla näyttelyissä ihan kivasti, ilman suurempaa katastrofia, ravaa jopa kaula kaarella. Rakenteessa seisominen onnistuu, vallan mainiosti ja muutenkin näyttelykäyttäytyminen on ihan erilaista verrattaen kotiolosuhteisiin.

Ja jos nyt vielä kerrotaan pieni pätkä ratsastuksesta, voidaan vain sanoa, että Repo on alkuun hiukan etupainoinen ja painaa ohjalle, mutta oikein ratsastettuna se kevenee etupäästään ja nostaa päätään ylemmäksi, hakeutuen muotoon. Jos Repo päättää, ettei se kuitenkaan tee mitään, ei se myöskään tee, vaan liikkuu miten sattuu ja menee minne sattuu. Orin sydän on kuitenkin kouluratsastuksen parissa, joten harvemmin se ihan näkyvästi kettuilee, pientä testaamisen makua on kuitenkin ilmassa. Liikkeet menevät Helppo A-tasolle asti, ja orin ehdottomaksi suosikiksi on noussut laukanvaihto käynnin kautta. Ja jos nyt sitten vielä kerrottaisiin esteistä sen verran, että Revon hyppytekniikka on hiukan kömpelö, mutta se hyppää pitkälle ja aina esteet ylittyvät. Ratsastajan kannalta ei kuitenkaan ehkä niin mukavaa, sillä melkoisesti saa tasapainoilla pysyäkseen selässä. Maastossa Repo on suht. varma, vaikka välillä se saattaakin säpsyillä jotakin olematonta. Kilpailuissa se on.. no, ihan tavallinen ori. Ja aina kilparadoilla pistää parastaan ja useimmiten se on riittänyt.

Sukutaulu & -selvitys

i Ch Virnan Reksi SLA-II, YLA2, ERL-III
ii VIR MVA Ch KarkuriKTK-III, KRL-III
iii Ketkuttaja evm
iie Suon Sokeri evm
ie Sikuriina ROV YLA2, SLA-II
iei Sommerus evm
iee Flikk ROV evm
e Helmiira ILO
ei Sanansaattaja SLA-II, YLA2
eii Fabio evm
eie Unetar evm
ee Aino-Kaisa KRJ-II, YLA2
eei Pehtoori evm
eee Kaisa evm

isä Virnan Reksi on komea, rautias suomenhevosori, joka on kovin menestynyt ihan yleisesti ottaen. Näyttelyistä saavutettu champion, ja laatuarvosteluista saadut SLA-II, YLA2 & ERL-III kertovat jo jotakin koko hevosesta. Ja jottei ihan laatiksiin painotu tämä teksti, sanotaan nyt luonteestakin sen verran, että ratsastettaessa Reksi on kovin reipas ja energinen (eikös tuo tarkoita hiukan samaa asiaa?). Sijoituksia orilla on miltei 200, tarkalleen 187. Jälkeläisiä on kertynyt tähän mennessä neljä kappaletta.

isänisä Karkuri on komea rautias suomenhevonen. Luonteeltaan se on omistajan mukaan varsinainen kiusankappale, mutta jos nyt sanottaisiin, että ulkonäöllisesti komea hevonen on, ja hyvästä rakenteesta kertoo ansaitut VIR MVA Championit ja ktk-III palkinto. Sijoituksia on yhteensä yli sata, mutta palkinto on ansaittu koulun ansiokkaasta kisaamisesta, krl-III. Jälkeläisiä löytyy kolme.

isänemä Sikuriina ROV teki mittavan uran kilpahevosena ja siitostammana. Luonteeltaan Sikuriina ROV oli kiltti ja rauhallinen, suomalaiseen tapaan ja vaikka tamma menehtyikin vuonna 2009, jäi sitä kaipaamaan moni. Sijoituksia kertyi eniten esteradoilta, ja sen seurauksena ansaittiin kakkospalkinto yleislaatuarvostelusta ja rakenteen puolesta kakkospalkinto kantakirjasta.

emä Helmiira ILO on Revon suvun ainut ei-palkittu hevonen. Siltikää se ei jää huonommaksi, vaan on sekin kilpaillut 80 sijoitusta koulun parista, sekä muutamia sijoituksia löytyy muistakin lajeista. Luonteeltaan Helmiira ILO on kovin utelias, mutta kiltti tamma ja ulkonäössäkään ei ole moittimista. Jälkeläisiä tamma sai elämänsä aikana vain kaksi, mutta nekin ovat todella hienoja, Repo mukaanlukien...

emänisä Sanansaattaja on menestynyt hevonen, laatuarvosteluissa. Siitä kertovat mm. SLA-II & YLA2-meriitit, eli ei huono, ei huono. Komea ulkonäkö, johon kuuluu todella pitkä liinaharja, on Sanansaattajan tavaramerkki. Rautiashan tapaus on muuten väritykseltään. Jälkeläisiä on yhteensä seitsemän ja mitä kilpailumenestykseen tulee, on orilla ihan kivasti sijoituksia, pikaisesti laskettuna reilut parikymmentä - ainakin.

emänemä Aino-Kaisa on palkittu KRJ-II ja YLA2-arvonimillä, eikä syyttä. Kaunis, rautias tamma, jolta löytyy korkeutta 146cm, on kilpaillut painotuslajissaan, koulussa 30-40 sijoitusta, ja muista lajeista suurinpiirtein kaksikymmentä. Yleisesti ottaen Aino-Kaisa on luonteeltaan mamman mussukka.

Jälkeläisinfo

Revosta on otettu talteen 2 pakastetta. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä! (@)

syntymäaika sukupuoli nimi emä
20.09.2011 ori Fiktion Reetu SV-I e. Viehättävän Tähkäpää
Champion, ERJ-II, KRJ-II
31.10.2011 tamma Milkan Riiviötär SV-I e. Milkan Rianna
KRJ-II, YLA2
22.11.2011 ori Rajahovin Repomies e. Lakean Ella
KTK-III

Kilpailukalenteri

Fiktion Repo ei ole enää kilpailukäytössä

krj sijoitukset (62 kpl)
10.05.2011 - kutsu - Helppo A - 5/40
01.05.2011 - kutsu - Helppo A - 3/100
30.04.2011 - kutsu - Helppo B - 3/40
29.04.2011 - kutsu - Helppo B - 5/40
27.04.2011 - kutsu - Helppo B - 1/40
27.04.2011 - kutsu - Helppo B - 3/40
27.04.2011 - kutsu - Helppo B - 6/60
27.04.2011 - kutsu - Helppo B - 4/50
25.04.2011 - kutsu - Helppo A - 1/50
25.04.2011 - kutsu - Helppo A - 4/50
24.04.2011 - kutsu - Helppo A - 2/50
24.04.2011 - kutsu - Helppo B - 1/40
23.04.2011 - kutsu - Helppo B - 5/50
23.04.2011 - kutsu - Helppo B - 2/100
22.04.2011 - kutsu - Helppo B - 3/100
21.04.2011 - kutsu - Helppo B - 2/40
21.04.2011 - kutsu - Helppo B - 1/100
20.04.2011 - kutsu - Helppo B - 2/40
19.04.2011 - kutsu - Helppo B - 6/40
19.04.2011 - kutsu - Helppo A - 6/50
19.04.2011 - kutsu - Helppo B - 1/40
18.04.2011 - kutsu - Helppo B - 5/50
18.04.2011 - kutsu - Helppo B - 3/40
10.04.2011 - kutsu - Helppo B - 4/40
23.04.2011 - kutsu - Helppo B - 5/50
19.04.2011 - kutsu - Helppo C - 2/50
18.04.2011 - kutsu - Helppo B - 4/30
14.04.2011 - kutsu - Helppo B - 3/40
13.04.2011 - kutsu - Helppo C - 1/40
04.04.2011 - kutsu - Helppo C - 4/50
02.04.2011 - kutsu - Helppo B - 2/60

29.03.2011 - kutsu - Helppo B - 3/35
28.03.2011 - kutsu - Helppo B - 7/50
28.03.2011 - kutsu - Helppo C - 6/50
24.03.2011 - kutsu - Helppo C - 3/20
24.03.2011 - kutsu - Helppo C - 3/50
23.03.2011 - kutsu - Helppo C - 4/40
22.03.2011 - kutsu - Helppo B - 1/40
21.03.2011 - kutsu - - Helppo B - 2/40
21.03.2011 - kutsu - Helppo C - 6/50
19.03.2011 - kutsu - Helppo C - 2/50
18.03.2011 - kutsu - Helppo C - 6/50
17.03.2011 - kutsu - Helppo C - 7/50
17.03.2011 - kutsu - Helppo C - 1/50
16.03.2011 - kutsu - Helppo C - 4/20
16.03.2011 - kutsu - Helppo C - 3/50
16.03.2011 - kutsu - Helppo C - 6/50
16.03.2011 - kutsu - Helppo C - 3/33
15.03.2011 - kutsu - Helppo C - 2/50
14.03.2011 - kutsu - Helppo C - 2/33
13.03.2011 - kutsu - Helppo C - 3/40
10.03.2011 - kutsu - Helppo C - 5/30
09.03.2011 - kutsu - Helppo C - 6/40
09.03.2011 - kutsu - Helppo C - 5/80
09.03.2011 - kutsu - Helppo C - 3/50
08.03.2011 - kutsu - Helppo C - 3/50
08.03.2011 - kutsu - Helppo C - 2/60
07.03.2011 - kutsu - Helppo C - 4/60
05.03.2011 - kutsu - Helppo C - 4/60
05.03.2011 - kutsu - Helppo C - 7/80
28.02.2011 - kutsu - Helppo C - 2/40
26.02.2011 - kutsu - Helppo C - 6/40

Näyttelymenestys

nj näyttelyt muut (match show, rotunäyttelyt)

Ei mainittavaa

05.11.2011 (kutsu) aikuiset orit, ei palk. (tuom. Shonna)
05.12.2011 (kutsu) aikuiset orit, II-palk. (tuom. Niina)

Päiväkirjamerkinnät (& valmennukset)

29.01.2012 - Sunnuntai

Tänään ratsastettiin ori oikein kunnolla, sillä edellinen viikko oli kokonaan lomaa. Heitettiin ori myöskin yleislaatuarvosteluun, johon muutaman päivän päästä lähdemme. Ratsastelu sujui kuitenkin hyvin, ja illalla juoksutettiin vielä puolisen tuntia tarkistaaksemme liikkeiden puhtauden. Näyttelykehän rakenneseisottamista harjoiteltiin myös, ja Repo toimi jokaisessa harjoituksessa erinomaisesti, vaikkakin pariin otteeseen ori nousi pystyyn tai juostessa pukitti.

Aamulla haettiin ori tarhasta ratsastelua varten. Harjattiin se huolella, heitettiin satula selkään, lämmitettiin kuolaimet ja pujotettiin suitset päähän. Repo vaikutti ensi alkuun uneliaalta ja sitä se sitten loppujen lopuksi olikin. Alkulämmittelyksi ratsastajalle kelpasi hyvin se, että koetettiin saada ori liikkumaan paremmin. Tänään harjoittelu koostui lähinnä ravityöskentelyyn ja ratsastusradan erilaisiin teihin. Ratsastusradan tiet ovat aina olleet minun suosikkejani, joten niitä harjoiteltiin, ensin käynnissä ja sitten ravissa. Etenkin voltit tuottivat alkuun hankaluuksia, kun ori ei tahtonut juurikaan kääntyä haluamaani suuntaan. Kun voltit onnistuivat käynnissä, kokeiltiin ravissa ja sain ihan kunnolla käskeä oria ja käytin melko näkyviä ohjasapuja - ei hyvä. Harjoiteltiin näitä oma aikansa, kunnes päästiin harjoittelemaan ympyrän vaihtoja ja lävistäjiä. Kun Repo vähitellen notkistui, treenaus venähti, miltei pariin tuntiin, mutta lopulta saatiin kivasti kulkeva hevonen.

Iltasella, hiukan neljän jälkeen siirryttiin maneesiin juoksuttamaan. Pitkä tauko juoksuttamisesta on ollut, ja saatiin hiukan perusjuttuja harjoitella. Ensin kävelytettiin ympyrällä, ja sitten päästiin vähän ravailemaan, molempiin suuntiin. Tarkkailin orin liikkeiden puhtautta koko ajan, ja ravi oli hiukan väärän tahtista, mutta ei se varmaan kovinkaan paljon haitannut. Ihan selvästi orin lempparijuttu oli taas laukka, sillä mentiin niin innokkaasti, kuin olla ja voi. Ja muutamaan otteeseen takapää lensi, ja korkealle. Ja sitten taas käveltiin, ravattiin ja laukattiin. Lopulta kävelytin oria vielä viitisen minuuttia, jonka jälkeen koetin rakenteessa seisottamista. Pari kertaa saatiin kyllä pettyä, sillä Repo nousi ensin pystyyn ja lopulta ei suostunut seisomaan täysin paikoillaan, vaan joko lepuutti toista takastaan tai kuopi etukavioillaan maneesin hiekkaa. Yllättävän hyvinhän se meni?

01.01.2012 - Sunnuntai

Tänään olikin orilla hyvin ansaittu vapaapäivä. Nappasin sen silti aamulla tarhasta, ja lähdin hiukan taluttelemaan tallitielle. Ori nautti silminnähden siitä, ettei sen tarvinnut koko päivää ulkona seisoskella. Samalla kokeiltiin myöskin pojan uusia riimuja, joiden väriksi valikoitui niinkin miehekäs väri, kuin pinkki. Saattoi herra näyttää hiukan hapanta naamaa, mutta ihan pojan ulkonäköön sopivat riimut tarttuivat mukaan. Oria taluteltiin muun muassa umpihangessa sen viitisen minuuttia, ja juoksutettiin myöskin liinassa kentällä vajaat puoli tuntia. Revon liikkeitä tarkasteltiin huolella, ja valmistautuminen loppunäyttöihin voi alkaa!

05.12.2011 - Maanantai

Huh huh. On selvitty kaksista rotunäyttelyistä kunnialla, ensimmäiset 05.11 ja toiset tänään. Repo on käyttäytynyt hevosiksi molemmissa, ja vaikka ensimmäiset menivät täysin penkin alle, en voi olla kuin tyytyväinen. Ekat rotunäyttelyt koko herran elinaikana ja ei siltikään oltu viimeisiä, vaikka toiseksi viimeisiä oltiinkin. Jäätiin palkinnotta, mutta nyt otettiin opiksi ja ryhdistäydyttiin näitä näyttelyitä ajatellen. Nyt ori liikkui paljon paremmin ja rakenteessakin seisottiin huomattavasti ryhdikkäämmin, ja näin ollen saatiin palkinnoksi kakkospysti. Melko keskiväliin pääsimme tuloslistalla, joten nyt ollaan tyytyväisiä.

29.10.2011 - Lauantai

Repo on kilpaillut vielä satunnaisesti, mutta siirtyy nyt kokonaan kilpailueläkkeelle (ellei omistaja raahaa otusta vielä kisoihin). Herra on säilynyt hyvässä kunnossa, ja tänään lähdettiin maastoilemaan. Heitettiin satula selkään, ja suitset päähän ja lähdettiin. Repo toimi alkuun kovin...miten sen nyt sanoisi... laiskasti. Sain ajaa oria kunnolla eteen, jotta se liikkui edes joten kuten järkevän näköisesti. Aloitettiin maastotreeni ihan sillä, että käveltiin ja ravailtiin tasaisella maalla, ennen kuin siirryttiin mäkitreeniin. Repo on varsin hyvässä kunnossa, sillä herra jaksoi juosta, ja paljon. Laukkamäet olivat ihan selvästi suosikkeja, sillä ne mentiin ihan täysillä. Kiipeily tekee ihan selvästi hyvää, sillä onhan koulukentällä Helpon A'n vääntäminen välillä hiukan tylsää. Treenin jälkeen käveltiin vielä metsässä pitkä tovi, ennen kuin saavuttiin takaisin tallille. Repohan toimi pienen alkukankeuden jälkeen ihan kivasti, etten sanoisi.

22.09.2011

Piha on täynnä mutavelliä, hevoset polviaan myöten mudassa tarhoissaan. No, tarhajuttu ei ehkä ole totta, mutta se on, että Repo on hautautunut mutavelliin polviaan myöten, ja edessä siintää hitonmoinen puunausurakka. Aikomuksenani oli lähteä ratsastamaan pojalla tänään, mutta ensin piti saada se harjattua, jotta edes hitunen sen kauniin kullanruskeaa karvaa näkyisi. Mutapanssari oli erittäin kiintynyt tähän oriin, eikä suostunut irtoamaan, ei sitten millään. Sain hinkata sitä reilun tunnin, ja sitten sain sille vasta suitset päähän ja päästiin matkaan. Ori päätti, että tänään se esittää tulista hevosta oikein kunnolla, ja heti selkään päästyäni se nosti päänsä ja korskahdellen se liikkui eteenpäin. Päästyämme maastopolulle se rauhoittui hiukan ja saatoin päästää ohjat täysin pitkiksi, ja antaa pojan vain kävellä eteenpäin päätään venyttäen.

25.07.2011

Kävin tänään vähän ratsastelemassa kentällä orilla. Repo toimi hienosti, joskin välillä se yritti luistaa sille annetuista tehtävistä. Harjoittelimme lähinnä eri tempoa eri askellajeissa, ja Repo toimi erittäin hienosti käynnissä, kun teimme temponvaihteluita. Raviin siirryttäessä ori keksi omia reittejään ja sain muutaman kerran komentaa sitä oikein kunnolla. Loppujen lopuksi myös ravityöskentely sujui hyvin, samoin voltit ja kaarevat urat, joten päästiin laukkaamaan. Revolla on kyllä niin upea, tasainen keinuhevoslaukka, ettei sitä ihan heti uskoisi tuliseksi suomenhevosoriksi, ja vauhtikin oli aina hidastettavissa. Ori kuunteli hyvin kääntäviä apuja, ja saatiin loppujen lopuksi kauniisti muodossa kulkeva suomenhevonen - joka askellajissa.

22.07.2011

Fiktiolaisia olen kuolaten katsonut ties kuinka kauan, ja kuinka ollakaan, sitkeä yrittäminen palkitaan. Sain nimittäin kuulla, että olen saanut itselleni todella hienon fiktiolaisen, Fiktion Repo-nimisen orin. Eikä mennyt kauaakaan, kun ori saapui, ja huomasi heti tarhassaan upeat suomenhevostammamme Raisan ja Annulin. Se steppaili, ja oli orissa pitämistä, sillä se halusi koko ajan päästä tekemään tuttavuutta neitosten kanssa. Saatiin ori kuitenkin talliin asti, ja Miljan kanssa sovimme, että maksaisin orin heti, kun ehdin. Oli Repo kyllä sen verta hieno, että tallityöntekijät vihertyivät kateudesta (;

06.01.2011 - Repo vietti hetki sitten toisia syntymäpäivään. Oriin koulutus edistyy, joskaan ei aina niin hyvin kuin toivoisi.