Aavan Vekki

© Kasvattaja

"Vekki on todella eteenpäinpyrkivä, mutta yleisestikin hieman vaikea ori."

Vekki hankittiin talliin hetken mietinnän tuloksena, sillä meille oli pakko saada aavalainen suomenhevosori. Näinpä talliin saapui Vekki, joka osoittautui hieman pettymykseksi luonteensa vuoksi. Ori on ollut aina hankala, ja todella utelias - eli ei pelkää mitään. Ratsastettaessa peräänannon hakemiseen saattaa mennä kauankin, sillä ori on alkuun raskas kädelle eikä reagoi annettuihin apuihin ilman pientä viivettä. On Vekillä ihan kauniit liikkeet, suuretkin vielä. Oikeanlaisella ratsastuksella ja etenkin sopusoinnussa olevilla avuilla Vekin saa kulkemaan hyvinkin kauniisti. Vekki on kouluratsastuksessa todella hyvä, kunhan se ei kaahaile. Esteillekin ori sopii melko hyvin, sillä tässä eläimessä on vauhtia vaikka muille jakaa! Hyppytekniikka ei kuitenkaan ole se täydellisin, joten esteet on jätetty vähemmälle. Maastossa ori on varmajalkainen, ja nauttii, kun pääsee juoksemaan - niin kovaa kuin kavioista lähtee!

Sukutaulu & selvitys

Jalostusinfo & jälkeläiset

Vekki ei ole ulkopuolisessa jalostuskäytössä. Kysy lisää asian ollessa ajankohtaisempi (@) !

•   00.00.0000 tamma Varsa Varsulainen (e. mamma)

Kilpailukalenteri

Päiväkirja & valmennukset

25.12.2012
Vekin joululoma on pidetty, se sai olla viikon verran vapaalla, ja tänään oli jälleen treenien aika. Tänään ei kuitenkaan satulaa mukaan otettu, vaan kentälle päästyämme hyppäsin orin paljaaseen selkään. Onneksi ori oli niin pieni, joskin sen mahan seutu oli kasvanut julmetusti. Kun aloitettiin alkukäynnit, sain kauan hakea tasapainoa, sillä ori jotenkin hassusti huojui eteenpäin. Hetken päästä yhteinen sävel alkoi löytyä, ja pystyin rentoutumaan selässä. Seuraavaksi kokosin ohjia, ja aloitimme alkuravailut. Vekki ei jälleenkään suostunut kantamaan itseään juuri ollenkaan, vaan se painoi ohjalle todella paljon. Hikihän siinä tuli, kun ison suokkiorin päätä yritti kannatella ja samalla vielä koettaa pysyä selässä huojumatta. Pikkuhiljaa volttien, ja erilaisten temponmuutoksien johdosta ori alkoi pikkuhiljaa kantamaan itseään, ja liikettäkin löytyi kiitettävästi. Pikkuhiljaa ohjastuntuma oli pehmeämpi, ja päästiin ihan työskentelemäänkin. Orin kanssa aloitettiin väistöillä siten, että tultiin pituushalkaisijalle ja siitä vuoroin kumpaankin suuntaan väistettiin. Alkuun takaosa ei tullut tarpeeksi liikkeeseen mukaan, mutta pikkuhiljaa liike onnistui ihan kiitettävästi ja ori alkoi liikkua ihan kivasti, taipuen niskasta ja käyttäen takaosaansa paremmin. Kun ori kulki muodossa, se oli sopivan kevyt kädelle ja päästiin aloittamaan laukkatyöskentely. Alkuun nostot olivat hieman nihkeitä, mutta muutaman toiston jälkeen nekin onnistuivat ja Vekin kanssa päästiin aloittamaan ympyrätyöskentelyä. Ensin tehtiin pääty-ympyröitä, ja niillä jouduttiinkin hakemaan tasapainoa jonkin aikaa, sillä ilmeisesti ori ei osannut oikein asettaa jalkojaan. Annoin sille kuitenkin täyden ohjastuen, ja asetin sitä reilusti sisäänpäin, ja pikkuhiljaa tasapaino löytyi ja jatkoimme keskiympyröiden harjoittelulla. Ympyrätyöskentelyn johdosta sain oria paremmin tuntumalle ja se kulki jo täydellisessä muodossa, joten uskallettiin kokeilla kymmenen metrin laukkavolttejakin. Näissäkin haettiin alkuun tasapainoa, mutta pikkuhiljaa yhteinen sävel löytyi ja pääsimme aloittamaan loppuverryttelyt. Vekki oli tänään toiminut loppua kohden oikein mukavasti, joten loppukäynnit käytiinkin kävelemässä maastossa.

10.10.2012
Vekille heitettiin satula selkään, ja suitset päähän, ja lähdettiin harjoittelemaan hieman kouluratsastusta, meillä kun olisi tavoitteena päästä vuoden vaihtuessa kilpailemaan. Vekki oli alkuun todella vetelä, ja sitä sai koko ajan potkia eteenpäin. Alkuun työsketelimmekin lähinnä käynnissä, harjoitellen pysähdyksiä ja peruutuksia. Ori ei juurikaan nauttinut tästä, vaan se heitteli päätän ja peruutteli minne sattuu. Kun sain sen lopulta pidettyä pohkeiden välissä ja peruuttamaan kahteen otteeseen suoraan sinne minne minä halusin, aloitettiin ravityöskentely ja oikeanlaisen muodon hakeminen. Eteenpäinpyrkimystä haettiin jonkin aikaa, ennenkuin aloitimme kunnon työskentelyn. Teimme paljon siirtymisiä, ja vaihdeltiin tempoja. Vekin kanssa oli myös hyödyllistä taivuttaa sitä joka suuntaan. Voltit auttoivat siihen, että ori alkoi taipua hieman paremmin, ja takaosakin tuli paremmin käyttöön. Tästä jatkoimme kokoamisilla ja pääty-ympyröillä kootussa laukassa. Vekki toimi jo oikein kivasti ja taipui niskastakin ja hakeutui pikkuhiljaa oikein kauniiseen muotoon. Lopuksi otettiin vielä reipasta laukkaa kumpaankin suuntaan kahden kierroksen verran ennen loppuraveja ja loppukäyntejä.