Mörkövaaran Lakritsi

Valmennukset

Päiväkirjamerkinnät

17.01.2016 - Paluu kotitalliin (245 sanaa)

Lakritsi on ollut parisen kuukautta kisautettavana kasvattajatallillaan Mörkövaarassa. Tänään saatiin kuitenkin hienossa kunnossa oleva tamma takaisin kotiin, ison ruusukekasan kera. Nainen jatkaisi vielä kisaamista tammalla kotitallilta käsin, joten vihdoin Lakritsi pääsisi kunnolla asettumaan kotiin. Kiitokset tvishalle suuresta avusta, ja lähdettiinkin suoraan tamman kanssa kentälle hieman tuuppailemaan. Heitin prestigen tamman selkään ja suitset päähän, ja lähdettiin kohti kenttää. Hieman jännittynythän tamma oli, mutta tänään oli treenipäivä, ja siitä pidettäisiin kiinni. Laku oli alkuun hieman hermostunut, ja pompahteli suurinpirtein seinille, mutta kanavoin sen pöllöenergiat työntekoon, ja tehtiinkin paljon voltteja, ja erilaisia taivutuksia, ja käytin myös raippaa hieman, kun rupesin vaatimaan sitä takaosaa enemmän alle. Häntä vispasi, ja naama lenteli taivaisiin, mutta tarpeeksi monen toiston, ja ilmaan heitetyn perkeleen jälkeen rupesi homma näyttämään jo jokseenkin siedettävältä. Tein käynnissä myös muutamia avotaivutuksia, sekä pohkeenväistöjä, joita tein aina lähes jokaisen hevosen kanssa. Lakuponi toimi ihan suhteellisen hyvin, mutta väistössä se painoi hieman kädelle ja painatti menemään ei niin kauniissa muodossa. No, tarpeeksi toistoja tähänkin hommaan, niin rupesi sujumaan, ja Laku rupesi käyttämään sitä selkäänsäkin oikein. Pyysin sitä kuitenkin enemmän takaa eteen, ja kun ruvettiin ravailemaan, niin tämän merkitys voimistui entisestään. Tavoittelin ravista sellaista tahdikasta, lennokasta sekä terävää, jossa oli sitä tiettyä voimaa. Takaosaa sainkin työstää jonkin verran enemmän, ja lopputunti ravailtiinkin sitten paljon, ja tehtiin myös muutamia avotaivutuksia ravissa, jotka sujuivat yllättävän hyvin Lakritsilta tällä kertaa. Lopeteltiin sitten sellaiseen wau-fiilikseen, joka saatiin lopulta pääty-ympyrätyöskentelyllä - ravista tuli vallan oppikirjamainen. Tallissa tamma sai päiväheinät ja muutaman hassun heppanamin, jotka piilotin heinien sekaan.

18.11.2015 - Hyppelöitä (283 sanaa)

Lakritsi odotteli tarhassaan, sanotaanko nätisti kaatosateessa, ja hainkin sen suhteellisen ripeästi sisään, ja harjasin sen huolella, sekä kuivasin suurimmat vedet pois. Jalkojen harjaukseen meni paaaaljon aikaa, sillä tarhoissa oli hiekkapohjasta huolimatta pientä mutaisuutta havaittavissa, varsinkin juuri Lakun tarhassa. No, kun saatiin kintut puunattua, heitin satulan selkään ja pujotin suitset päähän ja lähdettiin kohti maneesia, jossa mieheke kokosikin meille jo pieniä estetehtäviä. Tänään oli tarkoitus hypätä hieman. Alkuun käveltiin sellainen kymmenisen minuuttia, ja raivosinkin Tuukalle, että välit olivat liian lyhyitä tai liian pitkiä, ja sitten mies rupesi niitä korjailemaan. Taisi puhistakin, ettei neiti täydellisyydelle kelpaa mikään. Jahas. No, rupesin verkkailemaan Lakun kanssa kaikesta huolimatta, ja tein sen kanssa paljon taivuttelevaa jumppaa. Tamma tuntui heti alkuun suhteellisen hyvältä selkään, sillä se liikkui oikein rennon letkeästi, mitä tavoittelinkin jokaisessa treenissä. Tehtiin myös pientä tuuppailun tapaista alkuun, ja työstin ravia hieman pääty-ympyrällä, ennen kuin ruvettiin sitten ottamaan estetehtäviä. Ensin pari kierrosta laukkaa tehden pari hassua ympyrää ja volttia, joiden jälkeen tultiin ensimmäinen este, joka oli pitkän sivun uran sisäpuolelle laitettu pieni pysty. Ja eihän Laku edes nostanut jalkojaan tuollaiselle miniesteelle! Pah. Tuukka nosti puomien korkeutta, ja nyt tultiin jo paljon paremmassa temmossa, hyvällä imulla esteelle ja nyt hypättiinkin peräti, hienoa! Otettiin vielä pari toistoa, jotta saatiin siihen hyppyyn enemmän varmuutta ja tarkkuutta. Toisena tehtävänä oli ihan simppeli pääty-ympyrällä oleva pysty, jonka jälkeen lävistäjälle olevalle pystylle, jonka päällä laukanvaihto. No, alkuun Laku ei oikein asettunut ympyrällä, jotta oltaisiin saatu hyviä, siistejä hyppyjä, vaan pariin otteeseen mentiin vähän sinne päin. Kun päästiin kuitenkin jatkamaan myös lävistäjän esteelle, tuli sille pelkkiä hyviä hyppyjä ja laukkakin vaihtui aina oikeassa kohtaa. Koska Laku oli niin hieno ja mamma oli hyvin ylpeä, lopeteltiin siltä osin siihen, jotta mielenkiinto hommaan pysyisi jatkossakin. Hieno mustuainen!