Virtuaalihevonen

Priima Merirosvo

SV-III, KRJ-II

Meriitit

Heinäkuussa 2015 suomenhevosvarsa-arviointi:
rakenne 7,4, suku 0, käytöskoe 15, ratsastuskoe 8,5 + 5 = 35,9 = SV-III

Helmikuussa 2016 kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa:
7,5 + 40 + 17 + 19 + 15 = 98,5 p = KRJ-II

Luonnekuvaus

Kukaan ei ehtinyt kissaa sanoa, kun talliin marssi jo toinen suomenhevosori, tällä kertaa koulupainotteisesta suvusta. Hieman liian raskasrakenteinen, mutta muuten niin symppis ori. Tuukan mielestä sillä oli iso pää ja Jesse huuteli, että hevonen on lihava. Olinko siis ostanut sian säkissä? Ehei, suvultaan todella korkeatasoisia kouluhevosia, miellyttäviä ja kuumia luonteeltaan, ja tämä ori oli samanlainen. Hieman raskasrakenteinen, mutta pikkuhiljaa se alkoi siitä muotoutua, ja lopputulokseen ollaan kaikki enemmän kuin tyytyväisiä. Ja vaikka Tuukka alkuun arvostelikin oria, toimii heppa nyt hänen sunnuntaimaastoratsunaan. Ja Jesse istuskelee harva se päivä orin vieressä syötellen leipää tai vihreää salaa aidan toiselta puolelta.

Merirosvo on perusluonteeltaan ihan kiltti, mutta siitä löytyy kyllä myös orimaisia puolia. Sen kanssa joutuu tekemään paljon töitä, että ori luottaa ja rupeaa antamaan kaikkensa ihan joka tilanteissa. Sen kanssa maastakäsin sujuu asia kuin asia, ja orin kanssa on mukava työskennellä. Perusasenteeltaan Rosvo on oikein positiivinen ja elämäniloinen tapaus, joka toimii kaikenikäisten kanssa. Rosvolla tuntuu olevan loputon kärsivällisyys, ja siinä missä ihmisellä menee hermot, on ori ihan viilipytty. Rosvo ei turhia stressaa mistään, ja se seuraa esimerkiksi taluttaessa koiran lailla. Onhan ori ihan lapanen; sen on todennut myös mun pesunkestävä hevosmiesiskä. Hoitotilanteissa ori suunnilleen nukkuu, eikä sitä tarvitse laittaa edes kiinni. Tyytyväisempänä ori pysyy, kun on ruokaa nenän edessä, mutta ei sekään välttämätöntä ole. Ainoastaan kesäisin ukonilmalla ori saattaa olla vähän säpsy, mutta kyllä se käsissä pysyy.

Ratsastettaessa ori on todella painava edestä aina alkuun, mutta sen saa hyvin kevenemään edestä muun muassa pysähdys-peruutus -harjoitteella, paljon taivuttelemalla sekä siirtymisillä askellajien sisällä. Rosvo kuuntelee hyvin apuja, ja on oikein yhteistyönhaluinen ja nöyrä hevonen joka tilanteessa. Sillä on isot, tahdikkaat liikkeet, ja kolme puhdasta, selvää askellajia. Merirosvon kanssa on ilo tuuppailla, sillä se on kaiken lisäksi kärsivällinen ja rohkea hevonen, eli se ei pelkää sen suuremmin mitään - paitsi postilaatikoita! Yhden asian työstämiseen ori jaksaisi käyttää energiaa vaikka koko treenin verran, mutta usein ori on sillä mielellää, että välillä voisi puuhata jotain muutakin - kuten esimerkiksi laukkailla ympäri kenttää täysiä! Orissa elää edelleen sellainen nuori varsa, jonka mielestä on kivaa vain mennä täysii. Kouluradoilla Rosvo on elementissään, ja se taipuukin Vaativa A-tason koululiikkeisiin asti - hurjaa!

Vaikka ori on taitava kouluhevonen, ei sillä ole esteradoille minkäännäköisiä mahdollisuuksia. Ori hyppää ihan kivasti, mutta kouluradalla nähty kärsivällisyys on vain kaukainen muisto. Mikäli tarpeeksi nopeasti ei päästä vauhtiin, on pystyyn hyppiminen oikein kivaa, samaten ryöstäminen. Ratsastajalla on oltava käsissä valtavasti voimaa, jotta orin saa pidettyä ruodussa. Myös ilmoille heitetty "Perkele!!" voi auttaa, mutta siltikin esteradat orin kanssa eivät kaunista katseltavaa ole. Maastossa Rosvo saattaa olla hieman kuumahko tapaus, mutta tarpeeksi napakan ratsastajan kanssa maastoreissut sujuvat ilman sen suurempia ongelmia. Mitä nyt laukkapätkillä saattaa hieman pukkiloikat lennellä ja ori saattaa muuttua hieman kuuroksi ohjalle, mutta ei se ole menoa ennenkään haitannut.

Suku

i. Rosvo-Roope on oikein komea tummanruunikko suomenhevosori, joka kaikkien odotusten vastaisesti jäi melko pienikokoiseksi. Korkeutta löytyy vain 154 senttimetriä, mutta luonnetta sitäkin enemmän! Ori on sanalla sanoen vaikea, niin käsiteltäessä, kuin selästäkin käsin. Rosvo-Roope, tai tutuille vain Roope, on varsin epäluuloinen vieraita ihmisiä kohtaan, sillä se on kasvattajatallillaan nuorempana hakattu pahasti. Roope on yhden ihmisen hevonen, sillä se ei ensinnäkään luota keneenkää,n eikä siedä eri ihmisten niin kovin erilaisia ratsastustyylejä. Omistajansa kanssa ori on kuitenkin kilpaillut vaativa A-tasolla asti kansainvälisissäkin kisoissa, ja sijoituksia on kertynyt myös seura- ja aluetasolta. Roope omaa hienot, isot ja tahdikkaat liikkeet, joita se on periyttänyt myös jälkeläisilleen. Ori on hyväksytty suomenhevosjalostukseen, ja se onkin astunut jo parisenkymmentä tammaa, joista jokainen on synnyttänyt terveet varsat.

ii. Ronkoteus oli todella isokokoinen suomenhevosori. Korkeutta löytyi peräti 170 senttimetriä, joka oli suomenhevoseksi todella paljon. Ronkoteus menestyi kilpailukentillä todella hyvin, ja se olikin monesti kilpailuiden tuloslistassa kärkipäässä. Lähes aina kisoista lähti mukaan ruusuke, ja omistaja oli ylpeä. Ori olikin kotitallillaan omistajansa silmäterä, ja tammanomistajatkin tykkäsivät tästä raamikkaasta, isokokoisesta orista. Sijoituksia ja voittoja oli useita kymmeniä yhteensä, ja jälkeläisiäkin syntyi toista kymmentä. Luonteeltaankin ori oli kaikkea, mitä voisi vain toivoa; kiltti, rohkea, yhteistyönhaluinen sekä kaikinpuolin positiivinen tapaus. Usein tälläisille tarinoille tulee karu loppu, niin tällekin. Ronkoteus nimittäin jouduttiin lopettamaan vain viisitoistavuotiaana vakavan suolikierteen vuoksi.

ie. Riskirilla on sellainen ihan tavallinen suomenhevonen. Asuu punaisen mökin takapihalla pihattotallissa ja sitä rataa. Riskirilla on luonteeltaan ihan täysi enkeli, se ei haluaisi pahaa kärpäsellekään. Tamman mielestä kaikki on kivaa ja ihanaa, ja maailmaa on kiva katsoa vaaleanpunaisen usvan takaa. Tamma ei ole korkealle koulutettu kouluhevonen, mutta sen kanssa ollaan kyllä kilpailtu seuratasolla voittaen ja sijoittuen helpossa B:ssä. Pääosin tamma on kuitenkin toiminut harrasteratsuna, ja maastomopona omistajalleen. Ja elänyt ihan tavallista hevosen elämää. Siitostammana puolet elämästään toiminut tamma on varsonut peräti viisi kertaa, ja viettääkin tällä hetkellä leppoisia eläkepäiviä.

e. Meritähti, eli talliporukan kesken vain Tähti on varsin mukavaluonteinen suomenhevostamma. Se tykkää kaikesta, ja kaikista ja on varsinainen luottohevonen. Sen kanssa voivat puuhailla niin lapset, kuin vanhuksetkin ja se toimiikin muun muassa terapiaratsun töissä kilpratsun uran ohella. Tammalla kokoa riittää, ja se onkin suomenhevoseksi varsin suurikokoinen. Sitä luullaan aina todella hurjaksi, kun se on niin isokin, mutta aina joutuvat ihmiset perumaan pahat puheensa. Tähti on ratsastettavuudeltaan ehkä hieman "ponimainen", sillä sillä on melko ponimaiset liikkeet, vaikka se onkin isokokoinen. Kilparatsun urakin tammalle aukeni, kun sille löytyi potentiaalinen kisaaja. Voittoja ja sijoituksia on kansalliseltakin tasolta Vaativa B-luokissa, mutta suurin osa kilpailusaavutuksista on tullut seura- ja aluetasolta, sillä esimerkiksi seurakoulumestaruuksia oman seuran kisoissa on yhteensä seitsemän kappaletta. Jälkeläisiä tällä tammalla on vasta kaksi kappaletta, sillä se on vielä kilpailu- ja terapiaratsun hommissa aktiivisesti.

ei. Usvan Meriitti oli el¨essään hieno suomalainen jalostusori, joka kelpasi monille kymmenille tammanomistajille. Omistaja ei kuitenkaan halunnut orille liikaa jälkeläisiä, joten vain kaksikymmentä tammanomistajaa sai tästä orista itselleen varsinaisen helmen kouluradoille. Ori oli todella menestynyt kouluradoilla vaativissa luokissa, ja se matkusti myös kansainvälisille radoille muun muassa Viroon ja Tanskaan. Menestystä tuli myös näyttelyrintamalla, ja monia ykköspalkintoja se vei aina kotiin. Luonteeltaan ori oli aavistuksen verran hankala, mutta napakan käsittelijän kanssa meno oli varsin hallittua. Ratsastettavuudeltaan ori oli varsin mahtava, sillä se oli energinen sekä sillä oli vaadittua kärsivällisyyttä vaativille radoille. Ori sai viettää pari vuotta ansaittuja eläkepäiviä, kunnes se saateltiin taivasmatkalle 22-vuotiaana.

ee. Meritta on ihan tavallinen harrasteratsu. Muutama seurakisastartti omistajan kanssa on riittänyt, joista yksi on peräti voitto Helposta B:stä. Meritta on luonteeltaan omistajan kuvailun mukaan todella kiltti, nöyrä sekä muutenkin positiivisella asenteella varustettu hevonen, jonka kanssa on ilo puuhailla päivästä toiseen. Tämä isokokoinen tamma on laadukas askellajeiltaan, rakenteeltaan kuin luonteeltaankin, mutta se on varsonut vain kaksi varsaa, eikä lisää kuulemma ole suunnitteilla. Omistaja on kaavaillut muutamaa kisastarttia vielä näin tamman vanhoilla päivilläkin.

Jalostus

Priima Merirosvo on käytössä ulkopuoliseen jalostukseen. Mikäli sinulta löytyy sopiva tammaehdokas, otathan yhteyttä sähköpostilla?

Kilpailukalenteri

Merirosvo on lopettanut kisauransa. Päivitetty viimeksi 22.12.2015

15.08.2015 KRJ, KK Stewart, Vaativa B, 06/70
22.08.2015 KRJ, KK Stewart, Vaativa B, 03/51
13.09.2015 KRJ, Trio Connemaras, Vaativa B, 04/30
16.09.2015 KRJ, Trio Connemaras, Vaativa B, 01/30
18.09.2015 KRJ, Trio Connemaras, Vaativa B, 01/30
22.09.2015 KRJ, KK Reiter, Vaativa A, 05/30
24.09.2015 KRJ, KK Reiter, Vaativa A, 01/30
25.09.2015 KRJ, KK Reiter, Vaativa A, 05/30
01.10.2015 KRJ, KK Reiter, Vaativa A, 03/30
06.10.2015 KRJ, KK Reiter, Vaativa A, 02/30
11.10.2015 KRJ, Kuuralehto, Vaativa B, 06/40
12.10.2015 KRJ, Kuuralehto, Vaativa B, 01/40
14.10.2015 KRJ, Kuuralehto, Vaativa B, 05/40
16.10.2015 KRJ, Kuuralehto, Vaativa B, 04/40
19.10.2015 KRJ, Kuuralehto, Vaativa B, 04/40
23.10.2015 KRJ, Shadow, Vaativa A, 02/21
01.11.2015 KRJ, Eucarya Warmbloods, Vaativa B, 05/50
01.11.2015 KRJ, Eucarya Warmbloods, Vaativa B, 01/50
04.11.2015 KRJ, Hukkapuro, Vaativa A, 03/35
05.11.2015 KRJ, Eucarya Warmbloods, Vaativa B, 02/50
06.11.2015 KRJ, Tuikun Talli, Vaativa B, 04/50
06.11.2015 KRJ, Eucarya Warmbloods, Vaativa B, 02/50
07.11.2015 KRJ, Delicate, Vaativa B, 04/30
08.11.2015 KRJ, Eucarya Warmbloods, Vaativa B, 03/50
08.11.2015 KRJ, Tuikun Talli, Vaativa B, 05/50
09.11.2015 KRJ, Hukkapuro, Vaativa A, 02/35

10.11.2015 KRJ, Tuikun Talli, Vaativa B, 04/50
11.11.2015 KRJ, Tuikun Talli, Vaativa B, 02/50
11.11.2015 KRJ, Eucarya Warmbloods, Vaativa B, 03/50
11.11.2015 KRJ, Aittohaara, Vaativa A, 01/19
14.11.2015 KRJ, Tuikun Talli, Vaativa B, 05/50
16.11.2015 KRJ, Aittohaara, Vaativa A, 04/19
16.11.2015 KRJ, Tuikun Talli, Vaativa B, 01/50
16.11.2015 KRJ, Hukkapuro, Vaativa A, 01/35
17.11.2015 KRJ, Aittohaara, Vaativa B, 01/68
19.11.2015 KRJ, Tuikun Talli, Vaativa B, 01/50
19.11.2015 KRJ, Eucarya Warmbloods, Vaativa B, 03/50
19.11.2015 KRJ, Aittohaara, Vaativa A, 03/19
26.11.2015 KRJ, Hukkapuro, Vaativa A, 05/35
28.11.2015 KRJ, Hukkapuro, Vaativa A, 05/35
04.12.2015 KRJ, Erkinheimot, Vaativa A, 02/23
06.12.2015 KRJ, Erkinheimot, Vaativa A, 04/23
08.12.2015 KRJ, Erkinheimot, Vaativa A, 03/23
16.12.2015 KRJ, Turmeltaja, Vaativa B, 04/30
17.12.2015 KRJ, Turmeltaja, Vaativa B, 02/30
20.12.2015 KRJ, Turmeltaja, Vaativa B, 01/30

Päiväkirja

15.10.2015 Tuuppailua! (224 sanaa)

kirjoittanut annika n

Rosvolaisen kanssa ollaan treenattu ahkerasti, ja ollaan päästy todella hyvin eteenpäin. Siellä se sadeloimeen käärittynä odotteli tarhan portilla, kun hain sen sisälle. Pikaisesti harjasin orin, ja kun lähdin hakemaan satulaa sekä suitsia, oli ori onnistunut livistämään karsinasta käytävälle tanssahtelemaan. Pieni komennus kuitenkin riitti, ja ori tallusti kyllästyneen näköisenä takaisin karsinaansa. No, varustin orin reippaasti, sillä se oli luvannut sadetta alkavaksi vain noin tunnin kuluttua, joten halusin päästää treenaamaan siinä ihanassa auringonpaisteessa. Kun ori oli valmis, lähdettiin kenttää kohti. Rosvo oli varsin hyvällä tuulella, sillä tuuppailuita se rakasti mun tapaani. Kentälle päästyämme nousin selkään, ja ruvettiin saman tien kävelemään. Rosvo käveli tapansa mukaan reippaasti, ja pienen hetken päästä ruvettiin hieman ravailemaan, ja tein orin kanssa paljon taivuttelevia juttuja, jotta sain sen rehellisesti avuille. Sisäpohkeen läpi saaminen oli hieman hankalampaa, mitä yleensä, mutta sain orin silti liikkumaan kivasti. Se liikkui hyvin ylälinja ylhäällä, ja selkäkin oli aktiivisesti mukana. Olin hyvin tyytyväinen muhkuoriini, se kun osasi aina olla niin hieno, että päivä on pelastettu. Tehtiin orin kanssa vähän pohkeenväistöjä, sillä ori osasi ne niin hienosti. Pienillä painoavuilla sain ratsastettua hienoja väistöjä orin kanssa, ja jatkettiin avoilla. Se tuntui hyvältä selkään, ja se taipui niin nätisti avotaivutukseen, että tyytyväisyyden puuskassani lopeteltiin sen suuremmat vaativat asiat. Ruvettiin vähän laukkailemaan pidemmässä muodossa, ja ori oli vaan niin super! Lopeteltiin sitten siltä erää, ja saatiin hyvä mieli sekä mulle että Rosvolaiselle.

12.09.2015 - Vieraan ratsutusta (262 sanaa)

kirjoittanut Jonna

Toinen päiväni suomenhevostalli Harmoniassa alkoi varhain aamulla hevosten aamuruokinnalla yhdessä tallin omistajien kanssa. Kuulin samalla heiltä, että päivän projektini olisi 4-vuotias ori Priima Merirosvo. Jo kuullessani orin iän ja nimen, olin hieman huolissani, mitähän mahtaisi tapahtua. Kävinkin tutkimassa ratsuani samalla kun se söi, ja onnekseni ori vaikutti kuitenkin ihan selväpäiseltä ja mukavalta herralta, joten kun myöhemmin astuin karsinaan harjapakin kanssa, en ollut enää yhtä hermostunut kuin aamulla. Merirosvo ei tuntunut kiinnittävän paljoakaan huomiota tekemisiini, vaan antoi rauhassa minun harjata sen ja puhdistaa kaviot. Ori tosin tuntui hieman kutiavan harjatessani sitä, joten pientä levotonta steppailua se kuitenkin teki. Harjattuani orin vein harjat paikoilleen ja hain samalla reissulla sen varusteet satulahuoneesta. Satuloinnin kanssa ei tullut myöskään ongelmia, tosin itse olen niin lyhyt, että melko korkean orin päähän ylettäminen suitsien laittamiseksi oli hieman hankalaa.

Lopulta ori oli satuloitu ja itsekin olin jo valmiina lähtöön ratsastusvaatteissani, joten talutin orin pihalle ja sieltä suoraan kentälle, jossa pääsisimme pieneen kouluvalmennukseen. Valmennus olisi enemmänkin minulle, joka on enemmänkin esteratsastaja, sillä vaativa A-tasoinen ori tuskin pääsisi kovin haastavia temppuja kanssani tekemään. Lähes tunnin ajan valmentaja Anssi huusi minulle ohjeita kentän laidalta ja minä yritin niitä parhaani mukaan noudattaa. Valmennuksesta jäi ihan hyvä mieli, sillä tunsin kyllä oppineeni jotakin ja kehittyneeni edes hieman. En ole varma onko nelivuotias ori paras mahdollinen harjoitusratsu, mutta Merirosvo oli yllättävän kärsivällinen kanssani ja ihailin kovasti sen puhdasta askellusta. Sekin tosin olisi luultavasti näyttänyt vielä paremmalta hieman osaavamman kouluratsastajan kanssa. Tyytyväisenä kuitenkin poistuin kentältä Merirosvoa taluttaen ja tallissa harjasin orin ja annoin päiväruoan. Itse lähdin vielä putsaamaan orin varusteet ennen kuin jatkoin matkaani uuden hevosen luokse.

15.08.2015 Ensimmäinen sijoitus! (226 sanaa)

kirjoittanut annika n

Meidän pikku Rosvoponi on kasvanut ja kehittynyt ihan hirveästi! Se on myös lihonut, josta ei niin tyytyväisiä olla. Tänään kuitenkin lähdettiin orin ensimmäisiin kisakarkeloihin, ja aamulla kotona valmistautuessa ei show shineä säästelty. Rosvo taisi tietää, että minne sitä lähdettiin, ja se meni koppiinkin niin hienosti. Kisapaikalla otettiin se ulos, eikä se sen suuremmin ihmetellyt, että mihin sitä nyt oltiinkaan tultu. Kyseessä oli kilpailukeskus Stewartin ihan rutiinikilpailu, ja oltiinkin ihan "levollisin" mielin, kyllä tästä hyvä tulee. Rosvo laitettiin valmiiksi, ja korjattiin vielä lettejä, jonka jälkeen lähdettiinkin verkkailemaan. Muita ratsukkoja ori ei vierastanut ollenkaan, ja verryttely sujuikin ihan rauhallisesti. Rosvo liikkui hyvin eteen ja teki väistöt, avot, vastalaukat sun muut temput aina siinä pisteessä, jossa pyysin, ja olinkin varsin tyytyväinen. Tehtiin nämä kaikki vain vähän liian pitkässä muodossa alkuun, mutta kerettiin kuitenkin hyvin tekemään myös kootummassa muodossa, jossa Rosvo liikkui oikein hyvin, ja meno näytti Tuukankin mielestä hyvälle! Radalla ori oli hieman jännittynyt, mutta ratsastettiin oikein siisti, ja kaikin puolin ehjä rata. Rosvo vaikutti oikein tyytyväiseltä itseensä, ja olin varsin ylpeä oriistani. Jäätiin odottamaan mielenkiinnolla tuloksia, ja kun saatiin tietää, että oltiin kuudensia, olin varsin tyytyväinen! Eihän se nyt mikään paras mahdollinen ollut, mutta luokassa oli todella kova taso ja Rosvolainen oli ensikertalainen, ja vielä näin vaikeassa luokassa. Olihan luokassa sentään seitsemänkymmentä osallistujaa! Kotimatkalla juteltiin Tuukan kanssa Rosvolaisen ensimmäisistä Vaativa A-starteista, ei niihinkään enää ollut kuin kuukauden päivä!

01.08.2015 Nopeaa läpiratsastusta (134 sanaa)

kirjoittanut annika n

Rosvo odotteli jo tarhan portilla, kun saavuin hakemaan siä. Tarkoitus oli tänään vähän läpiratsastaa sitä, kun se oli hieman saanut lomailla. Nappasin sen, ja talutin perässäni talliin. Ori oli hieman innoissaan, sillä se tiesi pääsevänsä töihin. Heittelin sille harjauksen jälkeen suitset ja satulan, jonka jälkeen lähdettiin kenttää kohti. Sinne päästyämme nousin selkään, ja ruvettiin kävelemään. Tein käynnissä orin kanssa paljon pysähdyksiä, peruutuksia sekä kaarevia uria, jotta sain sen rehellisesti avuille. Ori toimi mielestäni ihan hyvin, ja kuuntelikin kaiken innostuneisuutensa ohessa apuja kivasti! Jatkettiin vielä ravissa, ja ori olikin saman tien oikein päin, ja liikkui todella hyvin eteen. Tehtiin ravissa muutamia avotaivutuksia pituushalkaisijalla, ja muutamat väistöt samaten. Ori kuunteli mielestäni oikein hyvin, ja loppuun saatiinkin rennosti liikkuva hevonen. Olin niin tyytyväinen. Laukat jätettiin tänään väliin. Palkkioksi ori sai treenin jälkeen muutaman porkkananpalasen, ja pääsi pesullekin!

Valmennukset