Virtuaalihevonen

Taikakuun Rahikka

SV-II, EV-II

Meriitit

Lokakuussa 2015 suomenhevosvarsa-arviointi:
rakenne 8, suku 10, käytöskoe 15, ratsastuskoe 6 + 0 = 39 = SV-II

Lokakuussa 2015 estevarsojen laatuarvostelu:
100-120cm 7 - 5 - 2 - 1 - 4 - 5 = 24p / = EV-II

Luonnekuvaus

Puhuttiin Tuukan kanssa pitkään, että halutaan meidän talliin (tai no, minä halusin ja puhuin miehen ympäri..) lisää värikkäitä suomenhevosia. Olin tykästynyt voikkoihin ja kimoihin, joita hyvin vähän kuitenkin oli, joten sain tehdä todella pitkä etsimistyö, kunnes löysin juuri sellaisen, mitä olinkin haeskellut - voikko 1-polvinen suokkiori! Samantien puhelinlangat laulamaan, ja sainkin alhipan ylipuhuttua, että me otettaisiin se varsa, vaikka mikä olisi. Sen suurempia miettimättä parin päivän päästä meidän uusi kaviollinen asteli talliin. Jesse ja Amanda rakastuivat hevoseen oitis, ja kun saatiin hevonen tarhaan, kirjoiteltiin alhipan kanssa paperit kuntoon. Nainen heitti vielä tilinumeronsa, jonne Poni pitäisi maksaa, ja kun lupauduin hoitamaan sen, kaasutti nainen nopeasti pois toivottaen onnea uuden hevosen kanssa...

No, Rahikka. Se on vähän omalaatuinen; vähän herkkä, diivamainen (ori..), nirso, kakara.. Ja mitä niitä nyt keksiikään. Välillä orin voisi pistää suoraan makkaratehtaalle, kun tuntuu, ettei mikään onnistu. On kuitenkin myös ne päivät, kun matkustellaan vaaleanpunaisten pilvien päällä, kun ori on vaan niin paras. Rahikka on hevonen, joka jakaa mielipiteitä; sitä joko rakastaa tai vihaa. Rahikka on oikeasti ihan kiva hevonen, mutta se on erityisen tarkka esimerkiksi siitä, että karsinaan sitä ei mennä häiritsemään ruoka-aikaan. Eikä se myöskään ota likaisia kuolaimia suuhun. Saatika anna laittaa satulavyötä kiinni, jos karvat ovat jääneet vinoon huovan alle. Yritä nyt sitten tästä ottaa selko.. Kuitenkin, kun pienet asiat on kunnossa, hoituu Rahikan kanssa lähes kaikki asiat moitteettomasti, mutta se tarvitsee kärsivällisen, määrätietoisen ja ehkä aavistuksen temperamenttisen käsittelijän, joka tarvittaessa laittaa pojan ruotuun. Ori on ollut aina suhteellisen helppo kouluttaa, eikä sille ole jäänyt mitään ns. pahoja tapoja, vaikka välillä naama onkin nurinpäin. Hoitotilanteista suoriudutaan aina hyvin, ja Rahikka tykkää, kun sitä hoidetaan ja hellitään. Ori nostaa kaviot kiltisti, eikä muutenkaan niskuroi sen suuremmin. Varusteiden laitto sujuu hyvin, mikäli jo edellämainitut asiat ovat kunnossa. Kaikesta huolimatta ori ei potki, pure tai lyttää ihmisiä seinään. Se vaan näyttää sitruunalta.

Selkään noustessa ori on hieman sählä, sillä se haluaisi olla jo menossa kun kentälle päästään. Rahikalla on todella korkea työmotivaatio, mutta mikäli samaa asiaa toistetaan liikaa, saattaa se tylsistyä, ja alkaa itse säätämään jotain, esimerkiksi poikittamaan, heittämällä takapäätä tai yrittämällauml; keulia. Ei Rahikka paha ole, ollenkaan. Kaikki pieni näpertäminen on sen mielestä kivaa, eli treeneihin kannattaa lisäillä taka- ja etuosakäännöksiä, pieniä voltteja, ravista tai laukasta suoraan pysähdyksiä tai jotain vastaavaa, jossa se joutuu miettimään. Laukka on meidän kermaoriille kaikkein helpoin askellaji, ja se osaa siinä jopa muutaman askeleen laukkaväistön sekä yksittäisiä vaihtoja. Ori on simppeli ratsastaa, mutta se tarvitsee silti selkeät avut, jotta se tietää, mitä siltä vaaditaan. Rahikka malttaa hyvin myös kouluradalla, ja esitteleekin usein hienoja ravi- ja laukkalisäyksiä käynnin ollessa sille heikoin lenkki. Esteillä vauhtia löytyy ehkä vähän liikaakin, mutta Rahikka on koko ajan hallinnassa, vaikka se onkin sitä mieltä, että "Ole sinä vaan siellä, kyllä mä hoidan!". No, ori antaa esteradalla paljon anteeksi ja pelastaa usein pahimmissa paikoissa. Se on varovainen ja rohkea hyppääjä, ja ei ole sellaista estettä, jonka ylitse ei pääse. Maastossa Rahikka on varma, ja sillä on erinomainen tasapaino, ja vaikka ohjat vahingossa luiskahtaisivatkin, se pitää itse itsensä pystyssä, ja odottaa että ihminen saa ohjat käsiin. Maastossa tuntuu, että eihän hevosen laukka voi venyä loputtomiin, mutta ilmeisesti meidän kermaleivoksen voi.. Maastoesteradalla sillä on isot hypyt, ja ratsastajan pitää vaan ohjata ori oikealle esteelle, ja se menee kyllä. Ja kunniakierrosta ori rakastaa. Silloin mennään kovaa.

Suku

Jalostus

Taikakuun Rahikka ei ole käytössä ulkopuoliseen jalostukseen. Mikäli sinulta kuitenkin löytyy sopiva tammaehdokas, otathan yhteyttä sähköpostilla?

Kilpailukalenteri

Taikakuun Rahikka on aloittanut kisauraansa. Päivitetty viimeksi 06.10.2015

13.09.2015 KERJ, Turmeltaja, Helppo, 02/30
15.10.2015 KERJ, Mörkövaara, Helppo, 05/30
22.10.2015 KERJ, Mörkövaara, Helppo, 04/30 

Päiväkirja

Sänkipeltoilua (208 sanaa)

kirjoittanut annika n

Rahikan kanssa ollaan treenattu todella ahkerasti, sillä se alkaa pikkuhiljaa olemaan täydessä kilpailukuosissa, ja tietenkin haluan kermaponilleni mahdollisimman paljon menestystä. Tänään kaivoin kuitenkin kaapista vain suitset, ja lähdin hakemaan oria tarhasta. Se oli vallan virkeällä tuulella, ja hieman mietin, että olinko nyt tyhmä, kun matkaan lähdettiin ilman satulaa. No, joka tapauksessa heitin orille suitset päähän, painoin kypärän päähäni, ja ponkaisin selkään. Hirveästi en ole orilla ilman satulaa mennyt, joten ensimmäiset sata metriä tuntui todella huteralta. Rahikka kuitenkin tallusti eteenpäin korvat hörössä ilman minkäännäköistä halua ryöstää tai muutakaan. Otettiin pehmeillä hiekkateillä vähän ravia, jonka jälkeen käännyttiin takaisin, ja mentiin tallin vieressä olevalle sänkipellolle. Rahikka oli todella innoissaan, ja alkuun tehtiinkin paljon ravityöskentelyä. Ori ravasi oikeen isosti, ja fiilistelin hetken, että ompas Rahikasta kuoriutunut oikea unelmahevonen. Kun olin hieman työstänyt ravia, ja Rahikka tuntui hyvältä selkään, ruvettiin pitämään hauskaa. Painoin kevyesti pohkeet orin kylkiin ja se oli jo menossa. Laukkailtiin ensin rauhallisesti, ja varmistelin, että jarrut pelaa. No, Rahikka kyllä kuunteli apuja, joten sitten otettiinkin muutama laukkapätkä pellon päästä päähän täysiä. Kermaponini heitti muutaman ilopukin, ja tuntui, ettei se kuunnellut ollenkaan pidätteitä, mutta heti hidastaessani se kuunteli ja hidasti. Otettiin loppuun vielä isoa ravia löysin ohjin, ja ori tuntui oikein mahtavalta. Tästä oli hyvä jatkaa. On mulla vaan super kermaponi!

Koulutuuppausta (185 sanaa)

kirjoittanut annika n

Kun hain kermaleivokseni tarhasta, vettä satoi kaatamalla, ja fiilis oli muutenkin aavistuksen verran pakkasen puolella. Heitin orille varusteet tallissa niskaan, ja lähdettiin pikkukentälle, sillä tarkoitus oli hieman tuuppailla, kun ori oli ollut hieman vaisu erityisesti laukkatehtävissä. Nousin tallipihassa selkään, ja käveltiin kentälle. Vesilätäköitä siellä sun täällä, mutta en antanut sen haitata. Tehtiin huolelliset alkuverryttelyt käynnissä, jonka jälkeen aloin työstämään ravia. Rahikka liikkui aluksi ihan kamelin lailla, mutta varmaan sadan voltin jälkeen se rupesi jo hieman taipumaan, ja ottamaan takaosaa alle. Seuraavaksi tein joka toiselle pitkälle sivulle kokoamista, ja joka toiselle lisäyksen, sekä lyhyille sivuille kymmenen metrin voltin harjoitusravissa. Rahikka ei harjoitusravista vielä oikein tykännyt, kun se oli sen verran raaka, mutta saatiin ihan kivoja pätkiä. Orilla näytti myös olevan todella korkea kokoamismahdollisuus, sillä sain tehtyä todella koottuja ravipätkiä. Rahikka tuntui kuitenkin ihan normaalilta, ja oli oikein miellyttävä ainakin näissä ravitehtävissä. Lopuksi olikin aika ottaa sitä laukkaa. En vaatinut hirveästi kokoamista, vaan ori sai mennä suhteellisen kevyellä tuntumalla. Tehtiin ympyröitä ja voltteja, sekä muutamat vaihdot lävistäjillä, ja kun ori tuntui hyvältä, lopeteltiin siltä erää. Treenin jälkeen ori sai kourallisen nameja, jotka se kiskoi naamaansa hyvällä ruokahalulla.

Valmennukset