Virtuaalihevonen

Rokkenrollii

YLA1, SLA-I, ERJ-I

Meriitit

Joulukuussa 2015 Yleislaatuarvostelussa:
36 (19+17) - 33 (21+12) - 17 - 12 - 4 = 102p / YLA1

Tammikuussa 2016 Suomenhevosten laatuarvostelussa:
12 (3-3-3-3) + 21 + 21 + 20 + 16 = 90 p. / SLA-I

Tammikuussa 2016 Esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa:
7,5 + 40 + 19 + 20 + 15 = 101,5 p = ERJ-I

Luonnekuvaus

Rokkenrolli on ollut aina sellainen hevonen, jonka haluaa ensimmäiseksi kilpuriksi. Se on yleisesti ottaen hyvin positiivinen hevonen, joskin sillä on sopivasti pilkettä silmäkulmassa. Ori antaa ihmiselleen paljon, jos siltä osaa pyytää. Rokki toimii maastakäsin mallikkaasti, sillä se on talutustilanteissa helppo kuin mikä, ja kaikenmaailman näyttelyhommatkin sujuvat kuin vettä vain. Karsinalle mentäessä vastassa on usein takapuoli, mutta kun kutsuu oria karsinan ovelta, se kääntyy nopeasti ympäri ja tulee kerjäämään herkkuja, perso niille kun on. Rokki on mukava tapaus, kunhan siihen tutustuu paremmin, sillä se saattaa antaa itsestään hieman juntin kuvan ensitapaamisilla. Siltä löytyy ponnua korkeille radoille, yhteistyönhalua, ja isoa liikettä.

Hoitotilanteissa ori on ehkä paras laittaa käytävälle kiinni, jotta hoitotilanteet saa suoritettua ilman ongelmia. Rokkipoika saattaa nostella jalkojaan kärsimättömänä, mutta ei se silti potki, tai yritä tahallaan talloa ihmisen varpaita. Harjaustoimenpiteet sujuvat kuitenkin ilman ongelmia siihen asti, kun takajalkoja ei ole harjattu. Takasien harjaus saattaa aiheuttaa orissa jalkojen nostelua vielä aiempaa enemmän. Nuorempana ori on yrittänyt jopa potkia takasia harjattaessa, mutta nykyisin ori ei sitä enää tee. Varusteiden laitto sujuu mutkattomasti, kunhan satulan selkään laitto on nopeasti hoidettu. Suunsa ori avaa itse, ja laskee päänsä tarpeeksi alas, jotta niskahihnan saa laitettua kunnolla. Suojien laitto on vähän samanlaista, kuin jalkojen harjaustilanteissa, joten tarkkana saa olla - varsinkin niiden jo mainittujen takasten kanssa.

Selkään nousussa ei ole mikään kiire, ja Rokki seisoo mielellään paikoillaan jalustimien säädön, ja vyön kiristämisen ajan. Orin kanssa kannattaa tehdä huolellinen alkuverryttely, jotta saa pohkeet läpi, ja orin rehellisesti avuille, ennen kuin alkaa säätämään mitään muuta. Rokkiponi liikkuu kyllä hyvin eteen ja kuuntelee apuja, se vain saattaa olla hieman "hidas" alkuun vastaamaan niihin, kun maailmassa on niin paljon mielenkiintoisempiakin asioita. Ravityöskentely on orille kaikkein parasta jumppaa, ja sitä kannattaa niin sileän treenissä, kuin esteilläkin tehdä paljon. Vahvin askellaji orille on kuitenkin laukka ja työskentely kyseisessä askellajissa on helppoa. Sileällä orin kanssa saa olla tarkkana, että antaa avut oikein, ja osaa myös pyytää, sillä Rokki osaa myös jumittaa, jos se tajuaa, että ratsastaja antaa sen tehdä mitä huvittaa. Esteillä se on kuitenkin ihan toisenlainen, ja vaikka selässä olisi pikkulapsi, sujuu treenit ongelmitta. Rokki pitää vaan ohjata esteelle, ja se menee yli mistä vain. Vauhtiahan siitä löytyy, mutta ori on tasaisen varma suorittaja myös korkeilla radoilla. Orin kanssa sujuvat myös maastoesteet matalassa korkeudessa ja sama rohkeus löytyy, mikä rataesteilläkin. Muutenkin ori on maastossa oikein mukava kaveri, vaikka vauhtia löytyy vaikka muille jakaa.

Suku

i: Rokkenrollin isä Rölli oli Suomessa syntynyt tummanruunikko 160 senttimetriä korkea suomenhevosori. Rölli oli nimensä mukainen kaveri, oikea metsän peikko. Se sai suurimman osan elämästään viettää aikaansa suuressa pihatossa metsän keskellä ja sinne perille löytäminen vieraalta oli suuri taitolaji. Luonteeltaan Rölli oli ystävällinen ja lempeä joka osasi herrasmiehen käytöstavat. Vaikka Rölli asustikin metsän perukoilla, se oli tunnettu estehevonen ympäri Suomea. Orilla oli erinomainen hyppy, jota se periytti myös varsoillensa. Rölli kierteli omistajansa kanssa kansallisia estekilpailuja ympäri kotimaatansa ja harvoin tarvitsi tulla kotiin ilman ruusukkeita ja tyytyväistä mieltä. Röllin vanhetessa sen omistajalla alkoi hiipua innostus kilpailemiseen, joten Röllikin sai sitten lopettaa kilpailemiseen ja siirtyä siitoskäyttöön. Ori astui yhteensä 8 suomenhevostammaa, joista kaikki tiinehtyivät ja varsoivat. Ori asustaa edelleen samassa kodissa, mutta viettää jo eläkepäiviään.

ii: Rokin Ralli oli Suomessa syntynyt suomenhevosori. Väriltään se oli tummanrautias ja säkäkorkeutta siltä löytyi 159 senttimetriä. Rokin Ralli oli luonteeltaan selväpäinen, mutta vähän vauhdikas tapaus jolta jäi välillä jarrut kotiin. Ori kilpaili esteratsastuksessa metrin tasolla saaden nopeita aikoja, mutta liika vauhti kostautui välillä puomien pudotukseksi. Rokin Rallilla oli hyvä rakenne ja se kantakirjattiin 8-vuotiaana II-palkinnolla. Kantakirjaamisen jälkeen sen kasvattaja päätti etsiä sille sellaista ratsastajaa joka voisi nostaa sen 110 senttimetrin luokkiin. Orille löytyi kokenut juonioriratsastaja joka oli aikaisemminkin nostanut hevosia korkeamille tasoille. Ratsukko nousikin tälle tasolle suhteellisen nopeasti ja herran vauhtikin saatiin hallintaan, eikä se pudottanut sitten enää puomejakaan. Hevoselta löytyi hyppykapasiteettia vieläkin isompiin luokkiin, joten sitä päätettiin sitten kokeilla miten se pärjäisi 120 korkeuden luokissa. Alkuun uusi korkeus oli vähän haastava, mutta rutiini löytyi kuitenkin ja ratsukko sai puhtaita ratoja ja muutamia sijoituksia tältä tasolta. Orille tuli kuitenkin pian kilometrit vastaan jolloin se alkoi kieltelemään pienillekkin esteille, jolloin se katsottiin parhaaksi jättää eläkkeelle. Rokin Rallille kertyi varsoja 9 kappaletta. Hevonen päätettiin lopettaa parinkympin ikäisenä sen vaivojen takia.

iii: Vallilan Renessanssi oli Suomeen syntynyt suomenhevosori. Vallilan Renessanssi oli väriltään rautias, ja säkäkorkeutta se omasi 160 senttimetriä. Ori aloitti menestyksekkään uransa kilpailemalla esteratsastuksessa. Vallilan Renessanssi kilpaili 120 senttimetrin luokkia hyvin menestyen, useasti voittaen ja sijoittuen. Ori kävi ratsastuspuolella kilpailemisen lisäksi ahkerasti näyttelyissä ja se palkittiin 11 vuoden ikäisenä kantakirjaan I-palkinnolla. Suomenhevosten laatuarvostelussakin ori päsi käymään, ja tuloksena oli myös ykkös palkinto. Vallilan Renessanssilla oli hieno hyppy ja hyvät askellajit, joita se periytti myös varsoilleinsa. Vallilan Renessanssi oli siitoskäytössä kilpailemisen lisäksi lähes koko elämänsä ja sen huomasikin sitten sen pitkältä jälkeläislistalta, sillä varsoja sille kertyi 50 kappaletta. Ori lopetettiin onnettomuuden vuoksi 17-vuotiaana.

iie: Tosi-Smurffiina oli musta 158 senttimetriä korkea suomenhevostamma. Tamma oli luonteeltaan kiltti, mutta itsepäisyyttäkin tältä hevoselta löytyi. Tosi-Smurffiina syntyi Suomeen isolle suomenhevosia kasvattavalle tilalle, mutta vieroituksen jälkeen se löysi uuden kotinsa pieneltä kasvatustallilta. Kun tamma oli tarpeeksi vanha, sillä alettiin kilpailemaan esteratsastuksessa. Tosi-Smurffiina aloitti kilpailemisen aluksi pienistä luokista, mutta se edistyi nopeasti kansalliselle 110 senttimetrin tasolle. Tammalla kilpailtiin myös muutama kenttäkilpailu, joissa se meni myös oikein mallikkaasti vaikka sijoituksia ei tullut. Kilpailemisen jälkeen Tosi-Smurffiina siirtyi siitoskäyttöön. Tamma oli hieman kiukkuinen emä, etenkin viimeisten varsojensa kanssa. Tamma varsoi elämänsä aikana 5 varsaa, joista kaikki kilpailevat aktiivisesti. Hevonen lopetettiin 25-vuotiaana vanhuuden vaivojen vuoksi.

ie: Päivänsäde oli Suomessa sijaitsevaan laadukkaaseen ratsastuskouluun syntynyt suomenhevostamma. Päivänsäde oli väriltään tummanruunikko ja säkäkorkeutta siltä löytyi 160 senttimetriä. Luonteeltaan Päivänsäde oli rauhallinen ja varma. Tamma teki satunnaisesti opetustunteja ratsastuskoululla, jonka ohella se kilpaili esteratsastuksessa tallin omistajan kanssa alue- ja kansallisella tasolla. Päivänsäde oli varma ratsu esteillä, joten se oli suosittu ratsastuskoulun estetunneilla. Tamma laitettiin kuitenkin myyntiin ratsastuskoulun vähentäessä hevosiaan. Päivänsäde löysi kotinsa yksityiseltä kilpailijalta, joka aloitti sitten kilpailemaan sillä. Ratsukko pääsi kilpailemaan 110 senttimetrin tasolle asti, välillä paremmin ja välillä huonommin menestyen. Kilpailtuaan riittävästi Päivänsäde siirtyi siitoskäyttöön ja eläkkeelle. Tamma sai siitoskäytössä ollessaan 4 varsaa, joista kaikki kilpailevat nykyään esteratsastuksessa. Päivänsäde lopetettiin sen ollessa 20-vuotias kaviokuumeen takia.

iei: Fjållen SWE oli ruotsiin syntynyt suomenhevosori. Väriltään se oli ruunikko ja säkäkorkeutta siltä löytyi 157 senttimetriä. Luonteeltaan ori oli vähän orimainen ja kuumuva, mutta se osasi olla myös rauhallinen. Fjållen SWE kävi lähinnä näyttelyissä ja kilpaili vähän kouluratsastuksessa. Koulupuoli ei kuitenkaan orilta sujunut, joten sitä päätettiin kokeilla esteratsastuksessa. Fjållen SWE nautti hyppäämisestä, joten estepuoli sujui sitten hyvin. Ori kilpaili 100 senttimetrin tasolla hyvin menestyen. 15-vuotiaana ori myytiin Suomeen. Suomessa se asui yksityisen harrastajan kotona, jossa se elää vähän rennompaa elämää. Siellä sillä lähinnä maastoiltiin ja käytiin näyttelyissä. Suomessa Fjållen SWE astui muutamia tammoja. Kokonaan eläkkeelle ori jäi 23-vuotiaana jolloin se sai viettää päiviänsä lähinnä laitumien lomassa. Fjållen SWE lopetettiin 28-vuotiaana ähkyn seurauksena.

iee: Suvi-Sade oli suomessa syntynyt 155 senttimetriä korkea ruunikko suomenhevostamma. Luonteeltaan Suvi-Sade oli rauhallinen ja se suhtautui uusiin asioihin aina positiivisesti. Tamma toimi koko elämänsä harrastekilpahevosena ja perhehevosena johon se soveltui luonteensa ansiosta erinomaisesti. Suvi-Sade kilpaili joka ratsastuksen lajissa, niin este-, kenttä-, koulu-, kuin länneratsastuskilpailuissa. Tammalla oli kuitenkin paljon hyppykapasitettia, joten esteratsastus oli kuitenkin sen ykköslaji. Suvi-Sateen omistajat astuttivat tamman aina satunnaisesti, ja se saikin elämänsä aikana 4 varsaa. Tamma lopetettiin 30-vuotiaana vanhuuden vuoksi.

e: Rokkenrollin emä Rokkityttö on Suomeen syntynyt 152 senttimetriä korkea rautias suomenhevostamma. Tamma syntyi yksityisele kasvattajalle maaseudulle, mutta se myytiin vuoden ikäisenä suomenhevosia kasvattavalle kenttäratsastajalle. Rokkityttö oli luonteeltaan varma ja rohkea, joten se sopi hyvin kenttäradoille. Tamma kilpaili kansallisia kenttäkilpailuita hyvin menestyen ja sijoituksiakin hevosen tuloslistalle kertyi mukavasti. Rokkityttö siirtyi siitoskäyttöön sen ollessa 13-vuotias, sillä sen jalat eivät kestäneet enää kovaa rasitusta. Tamma sai yhtensä 4 jälkeläistä, joista osa kilpailee kenttää ja osa esteitä. Rokkityttö on edelleen elossa, ja se viettää ansaittuja eläkepäiviään syntymäpaikassaan.

ei: Rokkari oli suomeen syntynyt suomenhevosori. Rokkarilta löytyi säkäkorkeutta huimat 170 senttimetriä ja väriltään se oli musta. Rokkari oli ori isolla o:lla, ja se oli aina ehdottomasti laumanjohtaja. Ori syntyi yksityiselle tallille Pohjois-Suomeen. Rokkari asui syntymäkodissaan 3 vuotiaaksi asti, jonka jälkeen se myytiin pääkaupunkiseudulle kilpailukäyttöön. Rokkari kilpaili kenttäratsastuksessa, ja etenkin maastoradoilla se oli parhaimmillaan. Ori saavutti paljon sijoituksia kansallisilta kenttäradoilta, jonka jälkeen se sai lomailla kilpailuista vuoden. Sen ajan ori astui 2 tammaa, joista molemmat varsoivat terveet varsat. Rokkarin jälkeläismäärä jäi kuitenkin pieneksi, sillä heti kun orilla alettiin taas kilpailemaan, sille tuli ähky jonka takia se jouduttiin lopettamaan.

eii: Hallan Hurmaus oli Suomessa syntynyt suomenhevosori. Väriltään se oli liinakko ja säkäkorkeutta siltä löytyi 165 senttimetriä. Luonteeltaan ori oli selväpäinen ja menevä tapaus. Hallan Hurmauksella kilpailtiin aluksi rataesteillä 100 senttimetrin luokkia, mutta sitä päätettiin sitten kokeilla kenttäratsastuksen parissa. Halan Hurmauksesta kuoriutui erinomainen kenttäratsu, joten se siityi sitten otin päälajiksi. Ori menestyi kenttäkilpailuissa hyvin ja se pääsi kilpailemaan haastavallakin tasolla. Hallan Hurmaus siityi siitoskäyttöön hyvän kilpauran jälkeen 17-vuotiaana ja varsoja kertyi 5 kappaletta. Hallan Hurmaus lopetettiin 25-vuotiaana vanhuuden vaivojen seurauksena.

eie: Taikapommi oli Suomeen syntynyt musta 170 senttimetriä korkea suomenhevostamma. Taikapommi oli nimensä mukainen kaveri, se oli erittäin vauhdikas kaveri, joka oli pomminvarma joka tilanteessa. Tamma kilpaili nuorena aktiivisesti kenttäratsastuksessa. Taikapommilta ei ikinä vauhtia maastoradoilta puuttunut ja se oli siellä haastava ratsastettava, joten jos vauhti pelotti, ei tämän tamman selkään kannattanut kiivetä. Taikapommi menestyi hyvin kenttäratsastuksessa, vaikka koulukoe saattoi mennä välillä vähän penkin alle tamman malttamattomuuden vuoksi. Taikapomin lopetettuaan kiplailut, sille päätettiin tehdä muutama varsa. Tamma varsoikin onnistuneesti 3 varsaa, ja sen varsoissa näkyykin vähän samanlaisia luonteenpiirteitä kuin Taikapommissa. Tamma lopetettiin 26-vuotiaana kaviokuumeen takia.

ee: Neiti Lilja oli Suomessa syntynyt rautias 146 senttimeriä korkea suomenpienhevostamma. Neiti Lilja syntyi suomenhevosia kasvattavalle tilalle, jossa se sai asustaa koko elämänsä. Tamma oli luonteeltaan hieman kuuma ja säpäkkä, mutta ei se silti mikään mahdottomuus ollut. Neiti Lilja kilpaili kenttäratsastuksessa alueluokkia ihan hyvin menestyen. Tamma siirtyi siitoskäyttöön kilpailu uransa jälkeen. Neiti Lilja sai jälkeläisä elämänsä aikana 3 kappaletta. Tamma lopetettiin 27- vuotiaana vanhuuden vaivojen vuoksi.

eei: Ronjan Roisto oli Suomessa syntynyt suomenhevosori. Väriltään Ronjan Roisto oli rautias ja säkäkorkeutta siltä löytyi 154 senttimetriä. Luonteeltaan tamma oli sopivan menevä ja symppis neiti. Ronjan Roisto kilpili esteratsastuksessa 110 senttimetrin luokkia vaihtelevalla menestyksellä. Välillä mukaan napsahti voittoja, ja välillä sitten reilusti virhepisteitä. Tamma siirtyi siitoskäyttöön aika varhain, joten se kerkesi saada varsoja vähän enemmän. Jälkeläisiä sille kertyi elämänsä aikana 20 kappaletta. Siitoskäytössä ollessaan sen kanssa lähinnä maastoiltiin tai kierreltiin pikkukisoissa. Ronjan Roisto lopetettiin 20-vuotiaana jalanmurtuman vuoksi.

eee: Pikku-Hilla oli Suomessa syntynyt suomenpienhevostamma. Väriltään se oli liinakko ja säkäkorkeutta tammalta löytyi 144 senttimetriä. Luonteeltaan tamma oli reipas ja pirteä tapaus. Pikku-Hillalla kilpailtiin este- ja kouluratsastuksessa alue- ja kansallisella tasolla. Esteillä se ylsi 100 senttimetrin luokkiin ja koulupuolella Helpon A:n radat taittuivat siltä näppärästi. Pikku-Hila siirtyi siitoskäyttöön ollessaan 20-vuotias. Tamma varsoi yhteensä 4 tervettä varsaa joista kaikista on tullut kilpahevosia. Pikku-Hilla lopetettiin 27-vuotiaana vanhuuden vuoksi.

sukuselvityksen © Kira, muokkaus annika n

Jalostus

Rokkenrollii on käytössä ulkopuoliseen jalostukseen. Mikäli sinulta löytyy sopiva tammaehdokas, otathan yhteyttä sähköpostilla?

Kilpailukalenteri

Rokkenrollii on lopettanut kisauransa. Kilpaili 03.07.2015 asti ilmoitettuihin kilpailuihin nimellä Rokkenrolli, nykyisin nimenä sivuilla esiintyvä nimi. Päivitetty viimeksi 13.11.2015

Päiväkirja

12.12.2015 (162 sanaa)

kirjoittanut annika n

Siellä Rokkenrolli tarhassaan hamusi viimeisiä rippeitä päiväheinistä, kun saavuin tarhan portille ottaakseni orin kiinni. Lunta satoi hiljalleen maahan, ja oli aika valmistautua joulutunnelmaan. Ennen sitä meillä olisi Rokin kanssa jotain tärkeää edessä; nimittäin yleislaatuarvostelu! Tallin ensimmäisenä suomenhevosena se kyseiseen tilaisuuteen menee, ja siellä olisi tarkoitus näyttää, mistä ori on tehty. Naksautin riimunnarun kiinni riimuun, ja talutin tuon ihanan paksukarvaisen rautiaan oriini talliin, jossa harjasin sen oikein kiiltäväksi, ja pyörittelin oikein pintelit jalkoihin. Ori malttoi hyvin seistä paikoillaan, ja syöttelin sille leipää oikein urakalla. En jaksanut satulaa kaivaa kaapista, joten lähdettiin hieman maastoilemaan ilman satulaa. Rokki oli todella energisellä tuulella, joten sen pidättäminen oli alkuun työn ja tuskan takana, mutta kun ori lopetti ryntäilyn, päästiin ravailemaan ja laukkailemaan ja mentiin pitkiä pätkiä varsinkin laukassa. Rokki näytti nauttivan täysin rinnoin, ja viima sai itseltänikin kyyneleet valumaan silmistä. Ori laukkasi oikein isosti ja antoi itsestään kaiken, niin kuin aina. Oltiin molemmat tyytyväisiä lenkin jälkeen, ja Rokki pääsikin tarhailemaan takki (lue. loimi) päällä, suuren heinäkasan kera.

16.10.2015 (133 sanaa)

kirjoittanut annika n

Rokkenrollin kanssa ollaan kilpailtu ahkerasti, ja pikkuhiljaa ollaan saatu sijoituksia kasaan. Muutama puuttuisi vielä, että oltaisiin laatiksiin valmiita. Tänään oli kuitenkin pitkästä aikaa koulutreenit. Rokki oli sillä tuulella, että ei oikein huvittaisi tehdä mitään. Raahasin kuitenkin orin kentälle, ja noustuani selkään alettiin työstämään käynnissä. Tehtiin paljon pysähdyksiä ja peruutuksia sekä liikkeellelähtöjä. Rokki vastusteli etenkin peruutuksissa, ja se näytti varmasti lähinnä itsepäiseltä muulilta stepatessaan paikoillaan. Jatkettiin kuitenkin sitkeästi harjoituksia, ja loppujen lopuksi, varmaan vartin työstön jälkeen saatiin pari ihan kivaa pysähdystä ja peruutusta. Rokin asenteessa oli todella paljon parannettavaa, mutta tavallaan ymmärsin oria, sillä olihan se ollut ahkerassa treenissä muutaman kuukauden, viettämättä edes kunnon kesälomaa. Otin seuraavaksi ravia, ja tehtiin vaan isoja ympyröitä taivutellen, jotta saatiin hyvää mieltä treeneihin. Loppuun laukkaa, ja ympyröitä, sekä parit vaihdot lävistäjällä, jonka jälkeen oli hyvä lopettaa hyvään fiilikseen.

04.07.2015 (202 sanaa)

kirjoittanut annika n

Lähdettiin orin kanssa kentälle vähän pomppimaan ilman satulaa hellepäivän ratoksi. Rokki oli ihan kuin etana, se vaan mateli eteenpäin, joten raippa sai hommia, ja Tuukka pääsi nostelemaan puomeja. Olin laittanut ihan helppoja, matalia tehtäviä, sekä yhden metrisen okserin, jonka yli me varmasti uskallettaisiin hypätä. No, alkuun tein vaan taivutteluja, ja pyrin saamaan orin ohjan ja pohkeen väliin ja läpi molemmista kyljistä. No, kun se pyöreä muoto rupesi pikkuhiljaa löytymään, otettiin eka hyppytehtävä, joka oli ravipuomit-ristikko. Alkuun mulla oli hankaluuksia istua Rokin jättimäisessä ravissa, ja ensimmäinen kerta menikin vähän persiilleen. No, toisella kerralla suoritus oli jo parempi, mutta Tuukka naureskeli, että melko huteraa menoa - olihan homma satulan kanssa puolet helpompaa! No, ravailtiin sitten vähän lisää, ja askel askeleelta omakin istunta parani huomattavasti. Seuraavana tehtävänä olikin innari, jonka korkeus oli suunnilleen 60cm - helppo nakki! Heh, mun istunta ei kuitenkaan ollut mikään paras mahdollinen, ja saatiikin ensimmäisellä yrityksellä kielto - siis ihan oikeasti, kielto... No, virheestä oppineena otettiin vähän varmempi suoritus toisella kerralla, ja suoritettiin tehtävä ilman puomeja. Viimeiseksi otettiin vielä se metrinen okseri, jolle otettiin alkuun kaksi kieltoa, ja sen jälkeen vasta onnistuneet kaksi suoritusta. No, ilman satulaa treenaamista pitääkin harjoitella ahkerammin! Loppuun käytiin vähän laukkailemassa tallitiellä, ja sen jälkeen Rokki pääsikin suihkun kautta laitumelle.

25.06.2015 - Liikaa taivutteluja (183 sanaa)

kirjoittanut annika n

Vaihteeksi oli taas vuorossa koulutreenit, ja mä jo aamulla manasin Tuukalle että en halua, ei ole fiilistä. No, Rokki tarhasta ja kamat niskaan ja nokka kohti kenttää. Ori silminnähden pettyi kun kentällä ei odottaneetkaan esteet. "Jep, mä tiedän, mutta pakko tääkin on joskus tehdä" lohdutin oria, ja kun päästiin kentälle, nousin selkään ja ruvettiin töihin. Käynnissä taivuttelin aika pitkän tovin, sillä mulle jäi taas päälle se, että pakko onnistua täydellisesti. Rokki kuitenkin palautti maanpinnalle heittämällä takapäätään ilmaan, että sille riitti jo moinen taivuttelu ja kävely. No, hetki vielä taivuteltiin, Rokin kävellessä korvat luimussa, ja kun siirryttiin raviin, niin ensin otettiin sellaista ravurinravia, ettei mitään rajaa. No, taivutteluja vaan lisää. Tehtiin volttia voltin perään, suunnanvaihtoja, kahdeksikkoa, kolmikaarista.. Vaikka Rokin askelluksessa oli sellainen lievä ärtymys, liikkui se silti kivasti, saatiin pikkuhiljaa jopa oikeaa työskentelymuotoa kaivettua esiin. Hikihän siinä tuuppaillessa tuli, ja kun hermot menivät totaalisesti laukkojen yhteydessä, käytiin revittelemässä tallitiellä niin kovaa kun orin jaloista vaan lähtee. Joo, kyllä mä oon henkeen ja vereen este- ja kenttäratsastaja. Eihän tälläsellä kesäkuumalla jaksa mitään koulua vääntää! Palkinnoksi Rokki sai iltaruokien sekaan muutaman vaivihkaa laitetun sokeripalan. Hieno heppa!

20.06.2015 (152 sanaa)

kirjoittanut annika n

Juhannuksen kunniaksi lähdettiin Rokin kanssa maastoilemaan ilman satulaa. Ori oli alusta alkaen hyvin kuulolla, vaikka sillä olikin hieman liikaa ylimääräistä energiaa. Kiipeiltiin alkuun paljon metsässä polkuja pitkin, ja ori rauhoittuikin huomattavasti, mutta heräsi kun päästiin pehmeälle hiekkatielle, jossa otettiin ensin ravia, ja sitten laukkaa. Laukkailtiin pitkiä pätkiä, ja käveltiin välissä muutama minuutti, ja taas laukkaa. Pikkuhiljaa ori alkoi väsyä, että ylimääräinen pöllöily ja kyttäily jäivät pois. Lopulta ori alkoi liikkua pyöreässä muodossa, ja se taipui oikein nätisti niskasta, joten oli hyvä syy siirtyä käyntiin, ja kävellä tallin läheisyydessä olevalle isolle heinäpellolle. Siinä löysäsin ohjastuntumaa, ja painoin pohkeet kylkiin, ja sitten me nelistettiin yhdessä sen pellon halki. Pari ilopukkia Rokki heitti, mutta muuten se meni oikein tasaisesti ja pysyin hyvin kyydissä. Loppuun ravailtiin vielä pari ympyrää pellolla iiiisoa ravia, jonka jälkeen käveltiin pitkin ohjin tallille. Juhannuksen kunniaksi ori pääsi poikien kanssa laitumelle yöksi, ja alkuviikosta treenit jatkuvat samalla kaavalla kuin ennenkin. Hieno poika!

11.06.2015 (208 sanaa)

kirjoittanut annika n

Tänään nappasin orin aamuruokien syönnin jälkeen talliin ja harjasin sen reippaasti. Jesse ahkerana unenpöpperössä vaappui auttamaan orin harjauksessa ja kyllä se taisi rehuvarastosta käydä nappaamassa pari herkkua taskuun. "Ootko varma ettei Rokki liho, kun se herkuttelee noin paljon?" kysäisin pojalta ja se vaan nauroi mulle. "Eihän se voi lihoa kun sä kiusaat sitä melkeen joka päivä!!" poika karjaisi niin, että varmasti kaikki tallin hevoset ja muut asukkaat heräsivät aamukoomasta. Nojaa, niin taisin tehdä. Jatkoin kuitenkin orin hoitamista ja Jesse harjasi sen pään ja lavat sekä ryntäät. Hain juoksutuskamat varustehuoneesta, ja kun sain orin valmiiksi lähdettiin hölkkäilemään kentälle. Rokilla näytti olevan energiaa, ja kun haettiin oikeaa tahtia ympyrällä, ensin piti tykittää täysillä pari ympyrää, ennen kuin maltettiin ravata nätisti. Pyysin oria raipan naputuksella aktivoimaan myös takapäätä, sillä koko ajan kun mä tavallaan unohduin vaan katselemaan, muuttui ori yhdeksi pitkäksi pötköksi. No, pikku muistutus takareiteen, ja askel askeleelta ravi näytti paremmalta. Otettiin tasaisesti molempiin suuntiin ravia, ja loppuun vielä rennosti muutama ympyrä laukkaa kumpaankin suuntaan. Palkaksi ori sai paljon rapsutuksia, ja se sai myös syödä vihreää pienen hetken. Rokkia ei olla meinaan vielä päästetty laitumelle, koska kisakausi on käynnissä. Oli poika onnessaan kun sai hetken ahmia vihreää mahan täyteen. Iltaruokien sekaan heitin vielä pari porkkananpalasta, mutta ei kerrota siitä muille.

05.05.2015 (83 sanaa)

kirjoittanut annika n

Tänään saatiin talliin ihka ensimmäinen ori, oikein komea tummanrautias liinaharja. Rokki tuijotteli uteliaana ympärillensä, ja etsi katseellaan tammoja - kaikkia niitä kolmea. Laitettiin ori putkiaidoitettuun tarhaan, heitettiin heinää nenän eteen ja hetki Tuukan kanssa ihasteltiin meidän ensimmäistä yhteistä hevosta. Jesse kurotteli orin paksua kaulaa kohti ja Amanda tuijotti heppaa hymyssä suin. Rokki oli todellakin toivottu ja odotettu perheenjäsen. Illalla ennen nukkumaanmenoa kurkkasin vielä, että kaikki hepat ovat tallella, ja olihan ne - tosin Rokin selän päällä makoili Patu. Nojaa, jos siinä on hyvä, niin olkoot.

10.03.2015 (116 sanaa)

kasvattajan kertomaa (annika n)

Tänään illalla olin hakemassa hevosia sisälle, ja Tytsyn laidunlohkolle päästyäni huomasin tamman jaloissa pienen mustan möykyn. Ei hitto, sehän oli varsonut ja pikaisen tsekkauksen jälkeen ihasteltiin vastasyntynyttä orivarsaa. Tytsy sisään ja soitto eläinlääkärille, että tulisi tarkistamaan jotta kaikki olisi kunnossa. No, tarkistus oli ja meni, ja varsa pomppi karsinassa ympäriinsä ja mutsi ei saanu nukuttua ollenkaan pienen ollessa hieman liian eloisa. Perheen kanssa päätettiin orin nimeksi Rokkenrolli, ja myynti-ilmoitus nettiin ja lehteen - pakkohan siitä on luopua. Puolivuotiaaksi asti Rokkenrolli saisi asua kotona emänsä kanssa, mutta sitten uusi iso maailma kutsuu. Rokkenrolli on osoittautunut erittäin itsepäiseksi hevoseksi, jonka kanssa pitää luoda vahva luottamusside - muuten ei mistään tuu hevonherttasta paskaa. No, hieno ori jokatapauksessa, katsotaan mitä tuleman pitää!

Valmennukset

Estevalmennus (299 sanaa)

valmentajana dookie

Annika ja komea punarautias Rokki olivat verrytelleet ravissa jo hyvän aikaa, kun pääsin maneesiin. Pahoittelin myöhästymistäni ja ryhdyin seuraamaan ratsukon menoa samalla, kun vaihtelimme ratsastajan kanssa vähän kuulumisia. Ori liikkui rennosti ja reippaasti eteenpäin, niin ravissa kuin laukassakin. Ratsukon verrytellessä rakensin maneesin hiekalle kaksi pystyä, toisen lävistäjälle ja toisen pituushalkaisijan suuntaisesti hieman pitkän sivun sisäpuolelle, sekä kaksi kavalettia molempiin päätyihin hieman uran sisäpuolelle.

Välikäyntien jälkeen aloittelimme tehtävää, jossa tuli ratsastaa kavaletit sekä lävistäjällä oleva pysty, joka sekin tosin oli kavalettikorkeudella, Z-kirjaimen tyyppisellä tiellä. Tänään keskityttäisiin lähinnä hyvän ponnistuspaikan hakemiseen. Rokki lähti tehtävään innoissaan ja reippaassa laukassa, ja pari ensimmäistä kertaa hypyt eivät onnistuneetkaan toivotusti - punarautias ori ei saanut askeleitaan sopimaan, joka johti liian kaukaa tai liian läheltä ponnistamiseen. Kehotin ratsastajaa lyhentämään tai pidentämään laukkaa tarpeen mukaan reilummin, jotta hevosen ei tarvitsisi iskeä pieniä väliaskeleita ennen estettä. Hiljalleen paikat alkoivat löytymään paremmin, ja pääsin muuttamaan tehtävää. Korotin lävistäjän pystyn kuuteenkymppiin, ja pituushalkaisijasuuntaisesti olevan pystyn 70cm korkeaksi. Seuraava tehtävä tuli aloittaa reippaalla laukalla uraa pitkin, lyhyen sivun jälkeen lävistäjälle ja pystyn yli, laukanvaihto esteen päällä, taas uraa pitkin, uralta käännös toiselle pystylle, ja pystyn jälkeen vielä päädyssä oleva kavaletti. Tehtävään kuului siis myös melko terävät käännökset, joten muistutin heti aluksi ratsastajaa pitämään huolen, että laukka pysyi koko ajan riittävän terävänä ja energisenä. Aluksi Rokki haki taas muutaman kerran sopivia ponnistuspaikkoja, mutta ratsastajan avustuksella askeleet alkoivat sopimaan parin yrityksen jälkeen hyvin. Käännöksissä ori hyytyi turhan paljon, joka aiheutti etenkin pystylle pitkän ja matalan hypyn. Hiljalleen pääsin korottamaan suoralla olevaa pystyä 85cm korkeaksi, ja lisäsin tehtävään vielä toisen kavaletin viimeiseksi esteeksi. Rokki laukkasi ja hyppäsi innolla, ja loppua kohden homma alkoi näyttämään jo varsin sulavalta ja mallikkaalta. Ratsukon hypättyä tehtävää pari kertaa toisen kavaletinkin kanssa annoin luvan siirtyä loppuverryttelyn pariin, jossa kehotin tekemään rentoa eteen-alas-venyttelyä ja reiluja myötäyksiä sisäohjasta, sekä paljon kaarevia uria.

Estevalmennus (149 sanaa)

valmentajana ella (annika n)

Annika pakotti minut jälleen kerran Harmonian tiluksille valmentamaan Rokkenrolli-oria, sillä parivaljakko oli kuulemani mukaan valmistautumassa yleislaatuarvosteluun, joten valmentautuminen oli paikallaan. Ratsukko oli jo verryttelemässä kentällä kun saavuin paikalle. Tarkoituksena oli hieman hypellä tänään, ja kokosin kentälle muutaman tehtävän samalla, kun pyysin ratsukkoa tekemään pääty-ympyrällä hieman asetuksia ja kokoamista, ihan vaan kosa halusin nähdä miten ratsukko suoriutui sileällä työskentelystä. Yhteistyö pelitti hyvin, ja hevonen oli avuilla, joten aloiteltiin sitten ensimmäiset hyppytehtävät. Kierros laukkaa pidemmässä muodossa, ja sitten ensimmäiselle esteelle, joka oli lävistäjällä oleva pysty, jolla ei korkeutta ollut kuin 60 senttimetriä. Tehtiin tätä jonkin verran kumpaankin suuntaan, ja laukkakin vaihtui esteen päällä hienosti, ja olin varsin tyytyväinen ratsukon suoritukseen. Otettiin seuraavaksi pääty-ympyrällä oleva este, jolle piti samalla asettaa, ja se sujui pienen hapuilun jälkeen varsin mallikkaasti. Tätä tehtävää hiottiin kuntoon jonkin aikaa, sillä tehtiin molempiin suuntiin, ja kun saatiin onnistumaan, lopeteltiin siltä osin, sillä Rokki oli jo aavistuksen verran väsynyt.

Estevalmennus (147 sanaa)

valmentajana Miivi

Olin tänään saapunut suomenhevosia kasvattavaan Harmoniaan valmentamaan tallin omistajaa, Annikaa ja tallin komeutta, suomenhevosori Rokkenrollia, jota olin kuullut myös Rokiksi kutsuttavan. Saavuin tallille ajoissa, ja kasasin radan kaikessa rauhassa. Silti minulle jäi aikaa kipaista tallin suunnalle ja etsiä sen taukotupa, josta pihistin hieman kahvia, varmasti yksi puoli viideltä herännyt valmentajaraukka sai yhden kahvikupillisen pihistää. Kulautettuani mukillisen alas riensin kentälle. Annika oli juuri saapunut sinne ratsunsa kanssa, ja he saivatkin alkaa itsenäisen alkuverryttelyn. Ratsastajan ollessa tyytyväinen Rokin liikkumiseen he saivat aloittaa hyppäämisen. Esteet menivät teknisesti oikein, mutta ratsukon suoritus näytti hyvin konemaiselta, eikä radalla olisi aikaratsastusluokissa sijoituttu edes kymmenen parhaan joukkoon. Annoin ratsukolle pientä palautetta, jonka jälkeen he saivat jatkaa hyppäämistä. Nyt suoritus oli paljon parempi, ja viimeisen radan uskalsin jopa kellottaa kännykkäni avulla. "Hyvää työtä", kehuin ratsukkoa ja kerroin heille radalla kestäneen ajan. Annika hymyili ja aloitti loppukäynnit minun alkaessani siivota rataa pois, seuraavaksi olisi vuorossa kouluvalmennus.

Estevalmennus (204 sanaa)

valmentajana ella (annika n)

En ollut pitkään aikaan valmentanut, ja nyt Annika pyysi minua Harmonian tiluksille valmentamaan kahdeksi päiväksi. Ensimmäinen valmennettavani oli oikein komea Rokkenrollii-niminen ori, jonka kanssa oli tarkoitus hieman hypellä esteitä. Rokki oli alusta alkaen todella reippaalla tuulella, ja saitkin ehkä hieman jopa pidätellä oria, ettei se lähde vallan lapasesta. Tehtiin ravissa huolelliset alkuverryttelyt, jotta saatiin Rokki kuuntelemaan hyvin. Huomautin Annikaa kyllä käden asennosta, kättä ei saa jättää harjaan kiinni, vaan kädet pitäisi kantaa itse. No, tästä sain muistuttaa vielä pariin otteeseen, mutta kyllä se sieltä rupesi muistamaankin joskus! Ensimmäiseksi tehtäväksi olin valinnut ravipuomitehtävän, jota voisi pienellä säätämisellä tulla myös laukassa. Puomit olivat kaarevalla uralla, jotta tehtävään tulisi vähän haastetta. Suorititte tehtävän moneen otteeseen ravissa onnistuneesti, ja parin puomin poisottamisen jälkeen saitte vielä kumpaankin suuntaan onnistuneet suoritukset laukassa. Rokki kuumui jo näistä maapuomeista, niin otettiin seuraavaksi ensimmäinen kunnon hyppytehtävä. Olin kasannut n. 80cm korkean pystyn lävistäjälle, ja esteen päällä pitäisi tehdä laukanvaihto. No, ei ihan onnistunut parilla ekalla kerralla, kun Rokki ei hiffannut että laukka pitää vaihtaa - kyllä esteen yli kuitenkin mentiin joka kerralla komeasti. Kun saatiin yksi onnistunut vaihto esteen päällä, lopeteltiin se tehtävä siihen sitten. En nähnyt enää järkeväksi laittaa mitään uusia tehtäviä, ja otettiinkin loppuun vähän laukkaa pidemmässä muodossa, jotta ori sai venyä.

Estevalmennus (225 sanaa)

valmentajana Kira

Annika jo verryttelikin itsenäisesti saapuessani kentänlaidalle. Moikkasin Annikaa ja katselin heidän verryttelyään. Ori liikkui todella kivannäköisesti, tasaista ja tahdikasta ravia. Ravaamisen jälkeen pyysin Annikaa ottamaan vähän laukkaa keyessä istunnassa ympäri kenttää. Tänään olisi harjoituksen teemana tarkkuus, jota olikin hyvä treenata kapeilla esteillä. Päivän rata sisälsi lähinnä kapeita esteitä, mutta myös uutama normaali este mahtui mukaan. Verryttelyn jälkeen laitoin normaalin ristikon pääty-ympyrälle, jota ratsukko tulisi ensimmäisenä. Ristikkoa tultaisin muutaman kerran putkeen molempiin suuntiin. Annika nosti laukan ja lähti tulemaan esteille. Rokki tuli ensimmäisen kerran esteelle vähän pohjaan, mutta muut kerrat menivät sitten hyvin. Verryttelyhyppyjen jälkeen tultiin muutaman kerran linja, jossa oli kaksi kapeaa estettä innarivälillä ja sitten kolme laukkaa ja tavallinen okseri. Rokki oli menossa kapeilla esteillä aika paljon jo okserille, joten neuvon Annikaa pitämään Rokkia lyhyempänä jotta se keskittyisi myös näihin kapeisiin esteisiin. Toisen kerran ratsukko tuli linjalle paremmin, joten sen jälkeen siirryimme rataan. Radassa oli 5 estettä, ensiksi tämä kolmeen esteen linja, jonka jälkeen seuraavasta kulmasta lävistäjä, jossa tulisi suunnanvaihto. Suunnanvaihtoesteen jälkeen tuli seuraavalla pitkälläsivulla kapeista esteistä kahden laukan sarja. Kun olin kertonut Annikalle miten rata meni, nostin esteet ensiksi 80 senttimetrin korkeudelle, jonka jälken annoin Annikalle luvan lähteä radalle. Ensimmäinen rata ihan hyvä, vaikka ori välillä kiirehti seuraaville esteille. Seuraava rata olikin sitten jo 120 senttimetrin korkeudessa. Toinen rata oli todella hyvä, joten päätimme lopettaa hyppäämisen sen jälkeen. Ratsukko saikin sitten loppuverrytellä rauhassa.

Estevalmennus (203 sanaa)

valmentajana Kira

Olin jälleen myöhässä, kuten aina. Olin menossa pitämään Annikalle ja Rokille estevalmennusta jonen lähteminen vähän myöhästyi, silä kotona olleet 2-3 vuotiaat varsat oivat olleet karkuteillä. Paikalle tullessani kentällä oli onneksi jo esteet valmiina. Moikkasin Annikaa joka verrytteli jo Rokkia. Hevonen ravasi rennosti, hyvässä muodossa. Tänään vamennuksen teemana oli erikoisesteet. Kun verryttelyt oli tehty, pyysin Annikaa ottamaan hetkeksi käyntiin. Aloitimme hyppämisen tulemalla kahdeksikolla olevaa estettä muutaman kerran putkeen. Este oli noin 60 senttimetriä korkea, joka oli siis helppo ratsukolle. Rokki tuli esteille joka kerta ihan hyvin, vaikka se lähti välilä vähän turhan kaukaa. Seuravaksi pyysin ratsukkoa tulemaan pitkälläsivulla olevan yksittäisen muuriesteen. Ohjeistin Annikaa tulemaan muurile tasaista laukkaa niin, että este vain tulisi laukan väiin. Ratsukko tuli tällekkin esteelle hyvin, joten siirryimme sitten jo rataan. Rata oli aika teiden puolesta yksinkertainen, mutta sisälsi sitäkin enemmän erikoisesteitä. Radalla oli muun muassa vesimatto, muuri, laine ja pikkutalot. Esteet olivat aluksi 80 senttimetrin korkeudella, ja seuraavalle kerralle 110 senttimetrin korkeudelle. Ensimmäinen rata oli ihan hyvä, mutta Annika oisi saanut tehdä vähän pidemmät tiet esteille. Toisella radalla Annika ratsasti tiet paremmin, joten hypyistäkin tuli sitten parempia. Viimeisellä radalla esteet olivat 120 sentin korkeudella, ja ratsukko suoritti radan erinomaisesti. Hyvien hyppyjen jälkeen he saivat loppuverrytellä itsenäisesti, kun itse lähdin kotiin.