• sähköposti
• kasvatus
• orit
• tammat
• etusivu

Kamrats Svea

myynti-ilmoitus: Kiva ja herkkä monitoimiponi. Hypätty 60 senttisiä ratoja seurakilpailuissa. Kouluratsastuksesta osaa ainakin Helpon B:n asiat. Tuttujen ihmisten helppo käsitellä, mutta ei sopinut herkkänä luonteena suuren ratsastuskoulun hulinaan. Toiminut ennen ratsastuskoulu-uraansa myös raviponina. Starttien määrästä tai sijoituksista ei kuitenkaan löytynyt tietoa.

Kamrats Svea eli tutummin Svea on voikko gotlanninrusstamma. Tamma on kiltti mutta sen verran herkkä ettei sovellu ratsastuskoulujen hälinään, vaan tarvitsee ennemminkin sen yhden ihmisen rinnalleen. Tamma on toiminut myös elämänsä aikana raviponina, mutta starttien määrästä tai sijoituksista ei ole sen tarkempaa tietoa. Talutaessa seuraa vierellä kuuliaisesti, tosin kesäisin jokunen mehukas ruohotuppo voi yrittää vetää tamma puoleensa, yleensä napakka nykäisy herättää Svean takaisin ruotuun. Hoidettaessa rento, tykkää olla hoidettavana eikä turhia steppaile. Voi pitää karsinassa irti tai käytävällä kahdenpuolen kiinni. Poikkeus toki on jos tamman ympärillä pyörii tusina hoitajia ja kaikki vielä kaikenkukkuraksi tuntemattomia. Jalat nostaa nätisti pyydettäessä. Antaa myös harjata ja puunata jokapuolelta eikä valikoi esimerkiksi harjansa kovuusastetta millään tavalla. Varustaessa Svea on hiukan jännittynyt mutta ei sen kummemmin siinäkään tee ongelmaa. Tamma on tarkka satulan paikasta ja siitä että selkä on puhdas kun satula laitetaan. Ilmoittaa vikuroimalla jos satulan paikassa tai puhtaudessa jotakin vikaa. Suitset helppo laittaa, ei nostele päätään tai pure hampaitaan kuolaiten laitossa yhteen. Suojituksessakaan ei ole minkäänlaisia ongelmia.

Ratsuna ponitamma on energinen mutta pysyy varmasti jokaisen käsissä. Koulupuolella osaamista löytyy helppo B:hen asti ja esteillä on hypännyt 60cm ratoja seurakilpailuissa. Antaa pahimmat virheet ratsastajaltaan anteeksi, mutta ärtyy kokoaikaisesta pohkeiden paukutuksesta ja nykivistä ohjasavuista jolloin nostaa päätään ja pyrkii pakenemaan epämukavia apuja. Maastoilessa huippu kaveri, ei pelkää liikenettä eikä sen kummemmin ohitettavia postilaatikoita tai syksyisin lentäviä lehtiä tuulessa. Kisapaikoilla pörhäkkä mutta käyttäytyy siivosti myös siellä.

Kengitys voidaan suorittaa ilman rauhoitusta, mutta tamma saattaa joskus nykiä jalkojaan aika kovakouraisestikkin. Napakka kengittäjä pärjää kyllä hyvin Svean kanssa. Eläinlääkäriä hiukan vierastaa mutta ei tee muuta ylimääräistä showta. Traileriin menee helposti, eikun vaan taluttaa sisälle. Kilpailupaikalla Svea saatta hermoilla hieman, mutta kunnon lämmittelyllä suoritus on useasti napakymppi.
© Vice/tallini.fi

Suku

Sukuselvitys

i. Finns Felix on ruunikko, 126-senttinen jalostusori. Se kilpaili ennen siitosuraansa niin koulu- kuin esteratsastuksessakin. Orin saavuttama menestys oli kohtalaista. Felix on kuitenkin suosittu jalostuksessa, sillä se periyttää hyvää rakennettaan jälkeläisilleen. Luonteeltaan Felix on rento ja leppoisa, joten sitä voivat käsitellä myös lapset.

ii. Finns Fjalar oli punaruunikko russponiori, joka sekä ihastutti että vihastutti villikkoluonteellaan. Ori pääsi karkaamaan useammankin kerran tarhastaan elämänsä aikana. Säkäkorkeutta orilla oli 127 senttimetriä ja se kantakirjattiin hyvillä pisteillä. Kilpailumenestystä Fjalarille ei juuri herunut, koska sillä oli tapana heittää leikki läskiksi kesken suorituksen.

iii. Frejvid H kilpaili ensin raviradoilla ja myöhemmin pienissä esteluokissa. Ori oli jokseenkin vahvaluonteinen niin ratsastaa kuin ajaakin, mutta mukava käsitellä. Jälkeläisiä Frejvidille kertyi vain parisenkymmentä ennen kuin se jouduttiin lopettamaan vakavan ähkyn seurauksena. Väriltään Frejvid oli vaaleanpunaruunikko ja säkäkorkeutta sillä oli 130 senttimetriä.

iie. Finns Eugenia kilpaili muutaman startin verran kouluratsastuskilpailuissa, mutta pääasiallisesti se toimi siitostammana. Luonteeltaan Eugenia oli nöyrä ja lempeä. Varsoille tamma kuitenkin piti kovaa jöötä. Eugenia oli todella kaunis rautias valkein merkein. Jälkeläisiä tammalle kertyi kymmenen ja niistä kolme jatkoi Finns-siittolassa russponijalostuksessa. Säkäkorkeutta Eugenialta löytyi vain 122 senttimetriä.

ie. Finns Gertud on erittäin pidetty Finns-siittolan ruunikko pikkutamma. Se on aina valmis lähtemään töihin ja sillä sekä ratsastetaan että ajetaan. Tamma on käynyt myös näyttelyissä, missä sen tyypikkyyttä on kehuttu. Säkäkorkeutta Gertrudilla on 124 senttimetriä. Tamma on vauhdikas ratsastaa ja ajaa, mutta leppoisan lempeä käsitellä. Se on omien varsojensa lisäksi hoitanut orpovarsoja.

iei. Älskvärdan oli rakastettu perheponi. Väriltään Älskvärdan oli ruunivoikko ja säkäkorkeudeltaan 125 senttimetriä korkea, mikä teki siitä ihanteellisen perheen lapsille. Ori kilpaili enimmäkseen kouluratsastuksessa ja saavuttikin tasollaan varsin hyviä tuloksia. Sitä ei juuri käytetty jalostukseen sen perheponiaseman vuoksi. Luonteeltaan Älskvärdan oli pitkäpinnainen, mutta tarvittaessa siitä löytyi vauhtia.

iee. Gabriella syntyi ratsastuskouluponille. Se myytiin pian vieroituksen jälkeen yksityiskäyttöön. Gabriella oli monipuolinen poni, jolla koluttiin sekä koulu- että esteratoja. Luonteeltaan Gabriella oli hieman hermoileva ja niin sanotusti ponimainen. Sen kanssa oli pakko olla johdonmukainen ja päättäväinen. Säkäkorkeutta tältä tummanruunikolta ponilta löytyi 127 senttimetriä.

e. Kamrats Synnöve on syntynyt ja asunut koko elämänsä ajan Stall Kamratenissa Ruotsissa. Tamma on väriltään voikko ja säkäkorkeutta sillä on 125 senttimetriä. Luonteeltaan Synnöve on aktiivinen ja reipas, se kaipaa koko ajan uutta ohjelmaa. Tamma ei ole juuri kilpaillut muualla kuin näyttelyissä, sillä sen kanssa on keskitytty siitostamman uraan. Sillä on kuitenkin hyvät askellajit, joita se on periyttänyt jälkeläisilleen.

ei. Frejas Gudmundin elämä ei alkanut lupaavasti, sillä orilta puuttui vasta-aineita, minkä vuoksi sitä piti hoitaa eläinlääkärin ohjeiden mukaan viikkokausia. Kaikkia todennäköisyyksiä uhmaten Gudmund kasvoi terveeksi poniksi ja koulutettiin ratsuksi. Ori kilpaili vuorotellen kolmen saman perheen lapsen kanssa kouluratsastuksessa ja käytettiinpä sitä jonkin verran myös gymkhanassa. Iän karttuessa ori siirrettiin jalostuskäyttöön. Gudmund on 126 senttimetriä korkea voikko poni.

eii. Ruunivoikko Gustav oli raviponi. Se kilpaili ahkerasti ohjastajansa kanssa ja tienasi hyvin. Kilpauran jälkeen Gustav oli tarkoitus siirtää täysipäiväiseen jalostuskäyttöön, mutta se ei saanut tiinehdytettyä montaakaan tammaa. Pettyneet omistajat myivät 126-senttisen Gustavin seuraponiksi, mikä sopikin sille vallan mainiosti. Ori nukkui pois kesälaitumella 24-vuotiaana.

eie. Frejas Havregryn oli vaaleanrautias, 123 senttimetriä korkea tamma. Se kilpaili jonkin verran kouluratsastuksessa, mutta koska sen kuljettaminen oli hankalaa, se siirtyi siitoskäyttöön. Havregryn teki monia hienoja varsoja, jotka ovat perineet tamman elämäniloisen asenteen ja hyvän työmoraalin. Kotioloissa tammalla on kouluratsastuksen lisäksi hypätty ja ajettukin.

ee. Kamrats Solveig on rautias ponitamma. Se on ollut kisakäytössä kouluratsastuksen parissa ja osallistunut pikkuponimestaruuksiinkin. Yksi tamman entisistä ratsastajista on nyt kansainvälisen tason kouluratsastaja. Solveig on luonteeltaan varsinainen junttura, josta vain osaava hevosihminen saa sen parhaat puolet esiin. Nykyään 124-senttinen tamma on pääasiassa eläkkeellä, mutta tekee aika ajoin talutusponin hommia erilaisissa tapahtumissa.

eei. Läderlappenille povattiin kuuta taivaalta, mutta valitettavasti se menehtyi tallipalossa ollessaan vain 8-vuotias. Ori ehti kuitenkin astua kymmenisen tammaa. Läderlappen ehti myös aloittaa uransa kilparatsuna ja nöyrän, yhteistyöhaluisen luonteensa vuoksi siltä odotettiin paljon. Väriltään Läderlappen oli ruunikko ja säkäkorkeutta siltä löytyi 125 senttimetriä.

eee. Kamrats Solbritt on yksi ensimmäisiä Stall Kamratenin kasvatteja. Se oli luonteeltaan käsiteltäessä kiltti, mutta ratsastettaessa vauhdikas ja haasteellinen. Solbritt oli väriltään vaaleanrautias ja se teki hyvä suorituksia esteradoilla ennen siitostammaksi siirtymistään. Jälkeläisiä tamma sai viisi ja niistä monet on nähty ratsastuskilpailuissa. Säkäkorkeutta ponilla oli 124 senttimetriä ja runsaasti itsevarmuutta kompensoimassa puuttuvaa kokoa.
© CC.

Kilpailukalenteri

Päiväkirja

13.03.2016, Jasmin kävi ratsastamassa Svealla, kirjoittanut Jasmin.
Tänään pääsin moikkaamaan pientä voikkoa russia. Poni oli oikea elävä karkki, ihan syötävän söpö. Nappasin sen tarhasta ja talutin pikkuponin talliin. Karsinassa päästin tamman irti ja aloin harjailla tätä. Ihanasti se vaan seisoskeli siinä paikoillaan. Kavioita nostaessa ei pistänyt ollenkaan vastaan vaan nosti jalkoja, eikä niitä todellakaan saanut kaikilla voimilla pitää ylhäällä, kun se piti jalkaa ylhäällä niin kauan, kunnes pyysi laskemaan. Tamma joteinkin alkoi kumoamaan tätä ihanaa ennakkokäsitystäni, jossa pikkuponit on niin ilkeitä luimistelijoita, jotka kokoajan uhkailee. Kun aloin olla valmis harjailussa minulle tuotiin karsinalle tämän varusteet. Laitoin sille satulan, suitset ja jotkut sivuohjat ja juoksutusliinan hain vielä lisäksi. Tämän, kun olin pienen kokonsa takia ajatellut juoksuttaa. Käveltiin Svean kanssa maneesiin, jossa heti alkuun pyysin tätä kävelemään. Hetki meni, että ponin sain vähän kauemmaksi minusta, koska selkeästi tämä olisi halunnut olla vain ihmisen seurassa. Ravin se nosti helposti ja ravissa mennessään ei se enään tullut lähelle vaan pysyi hyvin ympyrällään. Hyvin se ainakin juoksutuksen idean osaa, kun vain tahtoo. Laukka sillä oli kaunis ja ihanan pyöreästi se siinä mennä viuhotti. Toki se otti toisen kerran, kun laukkaa nostettiin niin muutaman pikku pukin, mutta muuten se kulki kokoajan todella hyvin. Vähän houkutti mennä selkään, mutta jätin tämän vain haaveeksi, sillä pikkuponit on ehkä liian pieniä minulle. Palasin talliin purkamaan tätä ja sainkin jonkun tallitytön hoitamaan kanssani niin ponia, kuin varusteitakin.