FIKTION AINO

Nimi	Fiktion Aino	Kasvattaja	Milja, Fiktio
Rotu, skp	Suomenhevonen, tamma	Omistaja	AE, Kajon Suomenhevoset
Väri	Rautias	Rekisterinumero	VH12-018-1117
Säkäkorkeus	155cm	Painotuslaji	Kouluratsastus
Syntymäaika	01.05.2012, 5v	Koulutustaso	HeA, 80cm, noviisi
Meriitit	ei meriittejä

Fiktion Aino on täyttänyt 4-v. 01.07.2012. Fiktion Aino on virtuaalihevonen

Klikkaa kuva suuremmaksi

Luonnekuvaus

Aino on todella sympaattinen ja valloittava tapaus! Pienestä hölmöydestään huolimatta Aino on omaksunut itselleen laumassa johtajatamman paikan ja se pitää rasavillit nuoret kurissa sekä nuhteessa. Ihmisiä Aino kuitenkin kunnioittaa tavattoman paljon eikä silmäänsä räpsäytä, ellei erikseen käsketä. Tarhan portille Aino kirmaa lähestulkoon kutsusta, kävelee vaikka ilman naruakin talliin ja seisoo hievahtamatta paikoillaan, jos niin vaaditaan. Hoitotoimenpiteet sujuvat kuin vettä vaan ja eläinlääkäriäkin suurinpiirtein suukotellaan tervehdykseksi.

Ratsastaessa Aino on rehellinen ja ahkera työntekijä, vaikka se on aavistuksen pikkutarkka ja on hyvin huono siedättämään ratsastajan virheitä, saatika sitten omiaan. Takajalan kolahdus puomiin tai ratsastajan puolittaiseksi jäänyt apu kiukustuttaa Ainon, mutta mikään pahansuopa siitä ei kuitenkaan kuoriudu. Yleensä tamma tyytyy kertomaan kiukustaan muutamalla takajalan viskaisulla tai pään heittelemisellä. Ainoa ratsastaessa vaaditaan tarkkuutta ja apujen käytön tulee olla selkeää ja suunniteltu, eikä tammaa ole syytä unohtaa palkita onnistuneista tehtävistä. Ratsastajan ja ratsun kemioiden kohdatessa Aino ei ole sen vaativampi ratsu, kuin muutkaan ja se onkin hyvin miellyttävä menopeli.

Esteillä Ainon kanssa kaikki tulee olla viivottimella piirrettyä: teiden selkeitä ja täsmällisiä, ponnistuspaikkojen virheettömiä ja tahdin juuri oikea. Estehevosta Ainosta ei koskaan ole yritettykään, sillä se ei ole vilauttanut lajiin lahjoja, vaikka kivanoloisesti hyppääkin. Kouluratsuksi se sopii vauhtia ja vaaratilanteita paremmin. Ainolla on helposti istuttavat liikkeet, omatoiminen moottori ja loistava asenne tarkempaankin nypräämiseen. Jokainen askellaji suoritetaan nätissä liidossa ja pieniinkin istunta-apuihin reagoidaan turhia miettimättä. Aino on hyvin tasapainoinen ja kevyt ratsastettava.

Maastossa Aino saattaa olla hieman jännittynyt ja pöhistä kauhuissaan postilaatikoille tai varjoille, mutta ei käänny kannoillaan ja kirmaa tukka putkella takaisin tallille. Pienen sulattelun jälkeen se osaa jopa nauttia vaihtuvista maisemista ja ei meinaa laukkasuorilla pysyä pöksyissään. Yleensä ajatuksen voimalla toimivasta rehdistä suomalaisesta kuoriutuu nopeasti hippulat vinkuen pinkova retale, jota saa muutamat sata metriä jarrutella, kun menohalut ottavat vallan.

Sukutaulu ja sukuselvitys

Wuorelan Vänrikki sh, rt, 168cm koulupainotus KTK-II	ii. Marsalkka sh, vrt, 170cm VIP MVA Fn, KTK-II	iii. Sotamies evm, sh, vrt, 165cm
		iie. V.K. Soilikki evm, sh, prt, 158cm
	ie. Harmatar sh, prt, 150cm ei meriittejä	iei. Elon Harma evm, sh, tprt, 165cm
		iee. Virna evm, sh, vrt, 158cm
Riiviöiden Tuikku sph, rt, 144cm koulupainotus ei meriittejä	ei. Romu-Miäs sh, rt, 152cm SLA-I, YLA3	eii. Riikan Touho evm, sh, prt, 163cm
		eie. Romu-Riina evm, sph, trt, 147cm
	ee. Perhosvaikutus sph, rt, 142cm ei meriittejä	eei. Eerikin Totuus evm, sph, rt, 140cm
		eee. Kuudes Aisti evm, sph, vkk, 147cm

i. Wuorelan Vänrikki aka Vänni on upea kouluratsastukseen painoittunut ori, joka on pärjännyt loistavasti oman tasonsa kilpakentillä kilpaillen helpossa B:ssä sekä helpossa A:ssa. Ori on vahva luonteeltaan, mutta omistaa isot ja näyttävät liikkeet, joita se on jälkeläisilleen myös saanut periytettyä. Vänni on elämässään saavuttanut KTK-II palkinnon pistein 75. Ori on jättänyt tämän hetkisten tietojen mukaan viisi jälkeläistä, joista kaksi tammoja ja kolme oreja. Yksi Vännin jälkeläisistä on päässyt saavuttamaan VIR MVA CH:n sekä KTK-II:n, joista voi olla ylpeä.
ii. Marsalkka on hyvin kouluratsastuksessa menestynyt upea vaaleanrautias suomenhevosori, joka loistaa ulkonäkönsä kuin luonteensakkin puolesta. Marsalkka on hyväntahtoinen ori suuresta koostaan huolimatta se on aina toiminut loistavasti myöskin nuorten käsissä. Ori on päässyt elämänsä aikana saavuttamaan VIP MVA Fn:n sekä se on kantakirjattu II palkinnolla prosentein 76%. Marsalkka on jättänyt jälkeensä kuusi upeaa jälkeläistä, joista kaksi tammoja ja neljä oreja, jotka kaikki ovat koulupainoitteisia.
iii. Sotamies on niin este- kuin koulukentillä kiertänyt suomenhevosori, jonka hyppääjä ura päättyi huonon keskittymisen vuoksi, mutta sitä ei tultu koskaan lopettamaan vaan jatkettiin koti oloissa. Sotamies ei ole koskaan ollut kasvattajien suosima vaan päinvastoin. Se päätettiin jättää aina viimeiseksi vaihtoehdoksi päättäväisyytensä ja hankalan luonteensa vuoksi. Ori on kuitenkin jättänyt jälkeensä luikuisia kouluratsastuksessa menestyneitä jälkeläisiä, jotka nykypäivänä ovat suosittuja suomenhevosjalostuksessa.
iie. V.H. Soilikki oli pieni ja pippurinen suomenhevostamma, jota voi verrata parhaiten Pikku-Myyhyn. Tammalta löytyi sisua niin, että ei suostunut mistään hinnasta jättämään ainoatakaan kilpailusuoritustaan kesken vaan se pyrki aina tekemään kaikkensa. Soilikki kilpaili niin este- kuin kouluratsastuksessa ja on muutaman kerran nähty myöskin kenttäratsastuskilpailuissa. Estekentillä tamma on saanut muutaman loistavan tuloksen, mutta muut sijoittuvatkin pääasiassa kouluratsastuksen pariin. Soilikki muistetaan kolmin kertaisena kouluratsastuksen SM-mestaruuden voittajana.
ie. Harmatar on kuvan kaunis punarautias suomenhevostamma, jolta löytyy menestystä kouluratsastuksesta enemmän ja vähemmän. Tämä pieni tamma on aina ollut itsenäinen, rohkea ja ennen kaikkea utelias sekä liikkeiltään varsin ketterä. Harmatar ei ole kerännyt erityisiä arvonimiä, mutta sijoituksia löytyykin 75 kappaletta, joka kertoo sen menestyksestä enemmän kuin tarpeeksi. Tältä tammalta ei löydy kuin yksi ainoa jälkeläinen, joka on hyvin sijoittunut.
iei. Elon Harma tutummin vain Haki oli lahjakas koulupainoitteinen suomenhevosori, jolla menestystä on kertynyt huomattavat määrät. Haki oli luonteeltaan päättäväinen ja jokseenkin jääräpäinen, mutta yksikään jälkeläinen ei ollut luonteeltaan samanlainen, vaan kaikki perivät enemmän emältään kuin loistavalta isältään. Ori kuitenkin kantakirjattiin III palkinnolle sekä se kilpaili lahjakkaasti Vaativa A tasolla. Haki jätti jälkeensä seitsemän upeaa jälkeläistä, jotka jatkavat sen kaviojäljissä kouluradoilla.
iee. Virna oli pieni kokoinen, mutta vahvan luonteen omaa suomenhevostamma. Virna toimi koko ikänsä harrasteratsuna, kunnes suomenhevoskasvattaja päätti ostaa sen talliinsa viettämään rattoisia eläkepäiviä, jolloin se sai ainoastaan yhden jälkeläisen. Tamma oli kuitenkin hyvä sukuinen, jota ei saisi päästää valumaan hukkaan. Virna kuitenkin menehtyi saatuaan esikoisensa, joka oli kasvattajalle kova pala. Varsa kuitenkin selvisi hengissä sijaisemän turvin ja on tänä päivänäkin oikea taistelia. Virna ei päässyt koskaan näyttämään omia taitojaan kilpakentillä.

e. Riiviöiden Tuikku aka Tuikku koulupainoitteinen suomenhevostamma, joka on kerännyt upean määrän sijoituksia. Luonteeltaan tamma on innokas, mutta sillä on taipumus heittäytyä hankalaksi mikäli asioita ei tehdä sen mielen mukaan. Tamman kanssa joutuu siis käyttämään kärsivällisyyttä, mutta olla samalla myöskin topakka. Tuikku on jättänyt tämän hetkisten tietojen mukaan jälkeensä kolme jälkeläistä, joista kaksi tammoja ja yksi on ori.
ei. Romu-Miäs aka Meelis on hurjasta nuoruudestaan huolimatta kehittynyt oikeaksi herrasmieheksi ja on menestynyt niin este- kuin kouluradoillakin. Kouluratsastus sujuu orilta helpon C:n tahtiin ja esteitä lähdetään hyppäämään 80cm ratoina. Meelikseltä löytyy jälkikasvua neljän jälkeläisen verran, kolme tammaa ja yksi ainoa oripoika. Ori osallistui syyskuussa 2010 suomenhevosten laatuarvosteluun ja päätti napata sieltä I-palkinnon ja kesäkuussa 2011 Meelis palkittiin yleislaatuarvostelussa kolmennella palkinnolla.
eii. Riikan Touho on suurikokoinen, 163cm korkea suomenhevosori. Touho on väriltään punarautias, upein valkoisin merkein. Ori painoittunut esteratsastukseen, mutta kisaa osittain myöskin kenttäratsastuksessa sekä jokseenkin myös kouluratsastuksessa. Touho syntyi maalaisperheeseen, missä se on aikoinaan viettänyt työhevosen elämää, mutta se kuitenkin päätettiin myydä kilpailupainoitteiseen kotiin ja nyt ori onkin mitä parhain kilpahevonen upeine ruusukkeineen. Touholta löytyy lähemmäs viisikymmentä jälkeläistä. Osa jälkeläisistä on menestyneitä omassa painoituslajissaa, joten monenlajin edustajia siis suvusta löytyy. Tätä nykyä ori asustelee yksityisessä omituksessa pienessä suomenhevossiittolassa.
eie. Romi-Riina on kuvankaunis ja herttainen suomenpienhevostamma, jolta löytyy korkeutta vaivaiset 147cm. Tamma tuntee nimen Riina, joka on väriltään tummanrautias, huomiota herättävä väri. Riinalla on aina ollut oikein ihastuttava ja kiltti neiti, joka on kiertänyt runsaasti kouluratsastuskilpailuita ainoastaan helpoissa luokissa, mutta osittain myöskin kenttäratsastuskilpailuissa. Riinaan on voinut törmätä useaan kertaan erialaisissa näyttelyissä, joissa se on pärjännyt huomattavan hyvin, mutta sitä ei kuitenkaan ole palkittu sen suuremmin. Tamma viettää nykyään satunnaista kilpahevosen elämää, mutta toimii pääasiassa harraste- ja siitoskäytössä suomenpienhevosia kasvattavalla tallilla.
ee. Perhosvaikutus on läsipäinen suomenpienhevostamma, jolta korkeutta löytyy vaivaiset 142cm. Piina on aloitellut kilpauraansa lupaavasti etenkin kouluratsastuksen parissa. Tällä hetkellä se kilpailee helppoa C:tä sekä B:tä. Esteitä Piinä hyppää ratana pienestä koostaan huolimatta huomat 110cm, mutta kilpailee kuitenkin vielä pienemmissä luokissa. Tällä tammalla on kuitenkin kokemusta emänä olemisesta nimittäin onhan jälkeläisiä kertynyt jo viisi kappaletta, joista kolme tammoja ja 2 oreja. Piinan kanssa tähdätään suomenhevosten laatuarvosteluun sekä yleislaatuarvosteluun.
eei. Eerikin Totuus Eerikin Totuus tutummin Tauno oli siro ja pienikokoinen suomenpienhevosori. Säkäkorkeutta tältä herrasmieheltä löytyi vain 140cm, mutta henkisesti siitä löytyi varmasti usean suurenkin hevosen sijasta. Tuono oli nimittäin todellinen junttura - siltä löytyi suomenhevosille perinteistä itsepäisyyttä, mutta sitä tuntui olevan turhankin paljon! Ori oli kuitenkin rakenteeltaan täydellinen, ja näyttelyissä se keräsikin runsaasti ihailua niin katsojilta kuin tuomareiltakin. Tauno oli painoittunut pääsääntöisesti kouluratsastukseen, mutta silloin tällöin kilpaili myöskin valjakkoajossa. Se sijoittui kouluratsastuksessa vain helpoissa luokissa, vaikka se kilpaili myöskin vaativimmissakin luokissa. Tauno ehti saada elämänsä aikana toistakymmäntä jälkeläistä, kunnes se menehtyi vanhuuden tuomiin vaivoihin ollessaan 28-vuotias.
eee. Kuudes Aisti on upean voikon värityksen omaava suomenhevostamma, joka syntyi alkuvuodesta 2008. Tamman kasvattaja oli nähnyt juuri syntymää edeltävänä yönä unta syntyvästä varsasta, mikä tulisi olemaan voikko tamma. Aamulla hänen mennessä talliin, siellä seisoi kuvankaunis pieni, voikko tammavarsa emänsä vieressä. Varsa päätettiin nimetä Kuudenneksi Asitiksi - vaikka Enneuni olisi ollut vieläkin parempi vaihtoehto. Kuudes Aisti oli kuitenkin kouluratsastukseen pääsääntöisesti painoittunut, mutta se nähtiin muutamia kertoja myös pienillä esteradoilla. Näistä ei kuitenkaan sijoituksia niinkään tullut kahmittua, mutta kouluratsastuksen helpoissa luokissa se kyllä sijoittui ja menestyikin. 17-vuoden iässä tamma jäi viimeisiä kertoja siitoskäyttöön, ja sai tämän jälkeen vielä kaksi upeaa jälkeläistä. Kuudes Aisti varsoi elämänsä aikana seitsemän kertaa, joista jokainen on jäänyt eloon ja päässyt elämään oikee terveen hevosen elämää.

Klikkaa kuva suuremmaksi

Jälkeläiset

Fiktion Aino ei ole vielä jalostuskäytössä.

Kilpailumenestys

» VSR:n alaiset kilpailut
05.12.2012	Rotunäyttely	kutsu	Luokka 10	5-vuotiaat	II-palk.

» Muut jaosten alaiset
21.11.2012	ERJ	Kilpailukeskus Stewart	luokka 1	80 cm	3/40
23.11.2012	ERJ	Kilpailukeskus Stewart	luokka 1	80 cm	5/40
26.11.2012	ERJ	Kilpailukeskus Stewart	luokka 1	80 cm	3/40
28.02.2013	ERJ	Konkkaronkka	luokka 3	90 cm	1/40
15.11.2012	VVJ	Fiktio	luokka 2	Noviisi yhdistetty yksiköille	1/27
21.11.2012	VVJ	Fiktio	luokka 2	Noviisi yhdistetty yksiköille	2/27
30.12.2012	KERJ	Mörkövaara	luokka 2	Harrasteluokka	1/24

» KRJ - kouluratsastusjaos
21.11.2012	KRJ	Cabinet Riders	luokka 3	Helppo A	3/40
01.12.2012	KRJ	Fiktio	luokka 4	Helppo A	3/60
02.12.2012	KRJ	Fiktio	luokka 4	Helppo A	6/60
23.11.2012	KRJ	Duren	luokka 3	Helppo A	4/30
24.11.2012	KRJ	Duren	luokka 3	Helppo A	1/30
27.11.2012	KRJ	Duren	luokka 3	Helppo A	4/30
02.12.2012	KRJ	Mörkövaara	luokka 3	Helppo A	2/30
04.12.2012	KRJ	Mörkövaara	luokka 3	Helppo A	1/30
05.12.2012	KRJ	Mörkövaara	luokka 4	Helppo A	2/30
24.11.2012	KRJ	Fiktio	luokka 3	Helppo A	3/40
23.11.2012	KRJ	Fiktio	luokka 3	Helppo A	1/60
22.11.2012	KRJ	Rajaton	luokka 3	Helppo A	5/50
17.11.2012	KRJ	Rajaton	luokka 5	Helppo A	1/43
24.12.2012	KRJ	Fiktio	luokka 4	Helppo A	5/40
27.12.2012	KRJ	Bridgeroad	luokka 2	Helppo C	2/36

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

11.12.2012 Kouluratsastusvalmennus, valmentajana annsku
Maneesiin asteli suomenhevostamma Aino, jolle tarkoituksena pitää kouluvalmennus. Tämäkin ratsukko sai verrytellä rauhassa minun vain seuraillessa tilannetta vierestä. Ainolla on kaunis liike ja pyöreä muoto. Parissa kulmassa huomasin sen potkaisevan sisätakajalalla sivulle ja heittelevän päätään. Naurahdin hieman ja pyysin olemaan hieman eleettömämpi apujen käytön kanssa, jottei tämä pikkutarkka neiti hermostuisi. Aiheena tänään pohkeenväistöt ja kaarevat urat. Aloitimme perinteisesti käynnissä, jossa Aino työskenteli rehellisesti takaosansa kanssa. Ratsastajan avut olivat eleettömiä ja virheettömiä. Ravissa Ainon askel lyheni paljon tullessa väistöön, joten pyysin ratsastamaan ravia kuitenkin eteenpäin, vaikka väistäisitkin askelta sivulle. Ratsastaja otti neuvon hyvin vastaan ja näinkin Ainolta upeita, liidokkaita sivuväistöjä. Laukassa päädyimme tekemään keskiympyrää, jossa vaihtelimme taivutusta/asetusta sisään sekä ulos. Aino oli rehti, vaikka hermostuikin ratsastajan nopeista liikkeistä muutaman kerran. Oikein potentiaalinen ratsukko, kunhan ratsastaja muistaa, että alla on helposti herneen nenään vetävä tamma, joka vaatii todella pieniä ja eleettömiä apuja.

26.10.2012 Kouluratsastusvalmennus, valmentajana Latu
Aino vaikutti jo alkukäyntien aikana varsin hauskalta kauramopolta, sillä se kovasti kyyläsi ja tahtoi tulla moikkaamaan meikäläistä tehtyäni sen virheen että olin Annin säädellessä jalustimia rapsutellut tammaa pyörteen kohdalta. Nyt se oli selvästi sitä mieltä että rapsuttelun pitäisi jatkua, "mitä toi ukko tuolla seisoo kun eiks sen pitänytkin vaan kyhnytellä mua" oli Ainon sanoma. "Ala heti taivuttelemaan ja tekemään puolipidätteitä niin että Aino muistaa keneen keskitytään" oli käsky heti kun ohjat oltiin saatu tuntumalle. Aino fiksuna otuksena siirsikin huomionsa heti satulan päälle, vaikka se varmasti rapsutuksiakin tahtoi. Tamma vaikuttikin tosi kivalta ratsulta, sillä se näytti pehmeältä ja hyvältä ratsastaa. Lisäksi se oli oiva opettaja, sillä heti kun Annin istunta jäkitti, nosti Aino päänsä ja laski selkäänsä. "Kannattaa aina alkuun verkata itsensä, sitten kun ratsastajalla on asiat kohdallaan voi alkaa vaatimaan hevostakin työskentelemään. Kulje hetki uraa pitkin ja sulje silmät, anna Ainon askeleiden kertoa sulle se rento, hyvä rytmi jolla tuet sen liikettä. Jos sun lanteet on jumissa niin niin on hevosenkin, sen on mahdotonta kulkea rentona jos ratsastajan istunta ei anna sitä tehdä." Tämä oli oma lempiharjoitukseni, se on kätevä ja jo pieneksi hetkeksi silmien sulkeminen auttaa palauttamaan mieleen oikean rytmin. Miusta tuntuu että myöskin Anni huomasi saman, sillä hyvä että lyhyt sivu ehti edes loppua kun Aino alkoi taas jo hieman pyöristymään. "Huomaatko, Aino kiittää sua heti kun annat sille vaan tilaa liikkua. Ennemmin voit vaikka liioitella lantion liikettä kuin annat niiden kadota. Kohta kun aletaan ravaamaan, voit harjoitusravissa ihan vaikka oikein "nostella" kankkuja ravin tahtiin vatsalihaksilla."

Ennen raveja mentiin kuitenkin monenmoista kiemurauraa sekä tehtiin avotaivutuksia, sillä meikäläisen periaatteena on että suoraa uraa ei menty ellei harjoiteltu erikseen suorana kulkemista. Ravissa samat tehtävät jatkuivat, ja myöskin siinä joutui Anni-parka ratsastamaan pieniä pätkiä sokkona. Aino alkoi menemään aina vain paremmin ja polkemaan varsin hienosti alleen. Liikkeet vaikuttivat vaivattomilta ja keveiltä. Laukannostot sujuivat nekin sujuvasti niin ravista kuin käynnistäkin, vaikkakin jälkimmäisten kohdalla Aino tuppasi nostamaan laukan vähän liiankin räjähtävästi pompaten. "Kun se tuollailla syöksähtää kovaan laukkaan, pidätä jo heti ensimmäisellä laukka-askeleella, sanot hevoselle että älä mene niin lujaa. Jos sillä on tapana tuollailla syöksähtää -mitä en tiedä kun en ole ennen nähnyt teidän menoa- niin ota tavaksi kehua Ainoa aina kun se nostaa rauhallisesti käynnistä laukan. Lopulta se varmasti oikein tarjoaa rauhallista nostoa, kukapa ei kehuista tykkäisi?" Laukka ei muuten tuntunut tuottavan ongelmaa Ainon kanssa, se meni jopa vastalaukat hienosti vaihtamatta myötälaukkaan ennen kuin Anni oli sitä pyytänyt. Loppujen lopuksi huomasinkin tunnin keskittyneen varsin paljon laukka-asioihin, mutta eipä Ainon kanssa paljoa muuta ongelmaa näkynyt olevankaan kuin käyntinostojen

16.10.2012 Kouluratsastusvalmennus, valmentajana Sierra
Katselin kuinka rautias suomenhevostamma kulki nätisti ratsastajansa taluttamana maneesiin. Silmäilin tamman läpi, kun ratsastaja alkoi lämmitellä sitä. Minulla oli jo hyvä visio siitä, mitä tekisimme tänään. Päivän teemana olisi laukka. Pyysin ratsastajaa antamaan ensin vastalaukkan avut ja silmäilin parin työskentelyä mieltyneenä. Tamma vastasi tänään hyvin apuihin ja näytti harvinaisen kauniilta koulusuokilta. Seuraavaksi teime laukanvaihtoa käynnin kautta. Aino ei aivan ymmärtänyt ensin mitä ratsastaja siltä tahtoi ja viskoi turhautuneena päätään. Pyysin häntä antamaan ensin selvemmät avut ja suoritus onnistui hyvin. Pyysin toistamaan laukanvaihdot muutamaan kertaan ja tamma toimi kohtuullisen huomaamattomilla avuilla. Nyökkäsin hyväksyvästi ja pyysin ratsastajan lisättyyn raviin. He tekivät pari onnistunutta avotaivutusta ja sen jälkeen lopettelimme valmennuksen siihen. Kokonaisuudessaan reipas 45min oli tehokasta työskentelyä monilla onnistumisilla. Ratsastaja ja hevonen pelasivat hyvin yhteen ja työskentelyä oli mukava katsella. Kuitenkin Aino tarvitsee lisää harjoittelua laukanvaihdossa.