Riiviöiden Raisa
| nimi | Riiviöiden Raisa | rekisterinumero | VH- |
| rotu | suomenpienhevonen | sukupuoli | tamma |
| syntymäaika | 31.05.2011 | ikääntyminen | 5-vuotias (4v 01.12.2011) |
| väri & merkit | rautias | säkäkorkeus | 146cm |
| omistaja | Annika N. VRL-10352 | kasvattaja | Ólaf Sigbrýnjólfss, ICE |
| painotuslaji | askellajiratsastus | koulutustaso | Helppo B, 90cm, 70cm |
Nana on vähän niinku semmonen kultaponi. Tallin tulon jälkeen se on vaa ollut, keskittyny oleen tallin paras hevonen. Miltei se on siinä onnistunutki, jos se vaan osais koulua vähän paremmin, sit se ois täydelline. Mut ponnua löytyy kaks kertaa enemmän, joten eiköhän se oo tällä selvä. Nana on tallin täydellisin. Tamma on yhdistelmä vahvaa, isoliikkeistä tölttiä ja puoliks se on sitte just semmonen täydellinen, joka ei pelkää yhtää mitään. Pesuboksit on ehdottomast Nanan lemppareita, betoni kolisee kivasti kavioiden alla ja vesi on mahtava elementti, sillä kun saa hoitajanki kasteltuu läpimäräks. Toisekseen, sen silmät on aina intoo täynnä, ku pesuboksille mennään, ja välillä se ihan kuin suunnittelee ihan kunnolla jekkuja ihmiselle - tai kaksilahkeiselle ilonpilaajalle (Nana yleensä tuntuu miettivän ihmisiä tälläisenä). Jos taas kerrottais ihan jostain muusta, esimerkiksi laumakäyttäytymisestä, on Nana ihan niinku (hyi, mikä pississana!) joukon johtaja. Nuorien tammojen kanssa se on lempeä johtaja, mut jos siirrytään ihan aikuisiin, Nana hyppii pystyyn, puree, potkii ja ilmaisee kaikin tavoin olevansa korkeimmassa arvossa laumahierarkiassa. Semmonen aika perus(kuuma) pakkaushan Næja frá Stokkseyri on, pakko myöntää.
Hoitotilanteet ovat aina ihmisen hallinnassa. Ainaki melkei. Nuo samat innokkaat silmät, paksu otsatukka.. Nanan karsinaan voi mennä vaik semmonen yksvee lapsi, joka ei tiiä mikä on hevonen. Tää tapaus tekee asian selväksi, et mikä on hevonen ja et millanen on täydellinen hevonen. Tutun hoitajan kanssa on toivon mukaa luotu vahva side ja tämän tunnusmerkki on yleensä se et Naeja hörisee ja kuopii maata innokkaasti kavioillaan tuttujen kasvojen ilmestyessä näköpiiriin. Karsinan oven voi avata ilman pelkoa siitä et tää tepastelee sielt ulos ja lähtee kohti oritarhaa tai rehuvarastoo. Tamma tykkää pitkistä hoitohetkistä ja varsinkin kavioiden putsaus on yhteisistä hetkistä yksi parhaimmist. Joka kohan voi harjaa ihan huoletta, rennost vaa. Pään harjaus on se ainut kääntöpuoli. Tää otus ei tykkää yhtään, et sen kauniiseen kuontaloon kosketaan, ja sen takii pää viuhuukin ylös, alas, sivuille ja lopulta pysähtyy, kannattaa vaan napata riimusta kiinni ja tarmokkaasti harjata. Naeja ottaa satulan ihan kivasti, mut ilmapallomaha on valitettavan yleinen. Ei tääkään haittapuoli oo kovin paha, sillä vähän ajan kuluttua tamma puhaltaa ilmat pois keuhkoistaan ja satulavyökin kiristyy hienosti. Suitsien kaa ei oo mitää isompaa ongelmaa, Nana kun tykkää odottavasta työnteosta, joten kuolaimille avataan suu automaattisest, ja korvatkaa ei oo niskaan liimautunu. Upeasti sujuu nääkin tilanteet, ei ongelmaa.
Taluttaessa tää on just semmonen unelma. Vapaanaki se vaan tallustelis perässä, ja nytki sitä talutetaa ihan löysällä riimunnarulla. Ahne tää on, koko ajan menossa ruohomättäille, mut kyl sen sieltäki saa kiskottuu mukaansa, kun tarpeeks kauan yrittää. Muuten taluttelu sujuu ilman ryppyjä ja voi että mikä näky tää on astellessaan pää kauniisti kaarella, kaviot rytmikkäästi maahan osuen, kävellen hoitajansa perässä. Talutusratsastuskin onnistuu, sillä tää on kuin tehty siihen hommaan. Pienten lasten kanssa Naeja onkin erityisen varovainen ja esittää aina semmosta kilttiä "ratsastuskoulun tuntiponia". Maastossa talutuslenkit on aika hauskoja, kun tästä kuoriutuu ehkä hiukan epävarmakin hevonen. Se pelästyy, melko helposti, muttei ihan jokaist oksan poikki napsahdusta, mut jos metsästä loikkaa vaik jänis, ni loikataan meki sit metri ilmaan. Pelästely on vielä pientä, sillä talutukset maastossa on juoksupätkien osalta aikamoista, kun tää lähtee melkein lapasesta, jos vähänkää epävarmanpuolein ihminen "ohjaksissa". Eipä paljon muuta valittamist oo, sillä näyttelykehissä toimitaan sit oikein esimerkillisest.
Ratsastus, ahh, tamma rakastaa työntekoa yli kaiken. Se liikkuu oikein sulavasti kentällä, askel on kevyt ja tamma ei edes paina kuolaimelle! Käyntityöskentelyssä sujuu kaikki volteista pohkeenväistöön pitkin ohjin ja volteista tulee muuten tositosi pyöreitä. Ravi onkin sitten ihan toinen juttu - niin tasaista kuin voisi ikinä toivoa. Ravissa sujuu myöskin nää ihan mahtavat voltit, mut sit muut jutut alkaaki oleen jo hankalampia, mut eiköhä tamma niistäki selvii. Se on sit aivan eri asia, et mitä tää osaa laukassa. Mut ekaks, on ihan pakko mainita, et Nanan laukka ei oo ihan mukavimmasta päästä mut näyttävää se on. Etujalat nousee hyvin, ja takajalatki toimii ihan kympillä. Pääty-ympyröillä laukkatyöskentely oikeesti toimii, sillä siinä tilanteessa Naejan on pakko käyttää päättelykykyään sellaisessa asiassa, kuin jalkojen asettelu. Hiukan tää saattaa siis kompuroida kenttätyöskentelyssä, jos askellajina on laukka, mut muuten menee oikein kivasti. Mut eipä tää tähän lopu, nimittäi täähä on issikka, eiks jee? Ja näinpä löytyy töltti ja passikin vielä kaupanpäällisenä, joista ensin olisi suotavaa puhua töltistä. Ahh, isot liikkeet töltissä ja lavat tekee paljon töitä, etuset nousee korkeelle. Takajaloilla astuu hyvin alleen ja näin ollen tää askellaji on mukavaa katottavaa. Ja mikä parasta, Naeja menee ehkä jopa väistöä töltissä, mahtavaa! Ja sit viel, semmonen juttu et tölttii pitää pitää kunnolla yllä, eikä askellaji saa tippuu passitahtiseks. Ja sen jälkee onnistuu myös keskinopee- ja supertöltti. Ihan mahtavaa. Ja lopuksi mainittakoon, että Naeja osaa sen passinki, ja liitopassi onkin tamman tasaisin askellaji, kuvittele jos kiitäisit tuulen lailla pitkin metsiä? Sellasta se vaan on. Ja maastoratsastuksesta ei tarvi ees puhua.
Sukutaulu & -selvitys
| i Náttur frá Stokkseyri evm rt isl-ori, 140cm, 5-käynti |
ii Nól frá Stokkseyri evm rn isl-ori, 138cm, 5-käynti |
iii Stormur frá Eiliðskógi evm rt isl-ori, 135cm, 4-käynti |
| iie Nítta frá Stokkseyri rn isl-tamma, 138cm, 5-käynti |
||
| ie Téssa frá ðaumur evm km isl-tamma, 134cm, 5-käynti |
iei Tímangi frá ðumur rt isl-ori, 131cm, 4-käynti |
|
| iee Teiti frá Höfn km isl-tamma, 135cm, 5-käynti |
||
| e Nælig frá Stokkseyri evm rt isl-tamma, 132cm, 5-käynti |
ei Fjálki frá Aðæg evm kirjava isl-tamma, 128cm, 4-käynti |
eii Taktur frá Reykjavík vkko isl-ori, 139cm, 5-käynti |
| eie Fylkja frá Aðaeg kirjava isl-tamma, 125cm, 4-käynti |
||
| ee Nálá frá Stokkseyri klm isl-tamma, 145cm, 5-käynti |
eei Náttfari frá Stokkseyri klm isl-ori, 148cm, 5-käynti |
|
| eee Nótt frá Stokkseyri m isl-tamma, 144cm, 5-käynti |
isä Náttur frá Stokkseyri on just semmonen Næjan tapanen, vähän paremmilla askellajeilla varustettuna tosin. Rautias väritykseltään, ja 140cm korkea tää kyseinen otus on, eikä sen luonteessakaan oo haukkumisen sanaa. Paitsi et ihan vähän. Hoitotilanteissa Náttur pyörii ja hyörii, mut muuten ihan jees, ratsuna mukavan reipas ja yhteistyönhaluinen, tekee töitä siis erittäin mielellään. 5-käyntinenkin Náttur on, joten passi ja tölttikin sujuvat mallikkaasti, samoin muut askellajit, ne suorastaan yllättävät tasaisuudellaan. Kilpailuissa Náttur on kovin menestynyt, sillä sijoituksia löytyy niin askellajeista kuin leikkimielisistä estekilpailuistakin. Peräti viitisenkymmentä sijoitusta yhteensä kerännyt ori on varsinainen naistenmies, ja onkin päässyt siitosorina astumaan kymmenisen tammaa, ja jälkeläisistä kuusi on tammoja, neljä oreja. Ihan mahtava tapaus kaikin puolin, asustelee tällä hetkellä Islannissa, kilpaillen vielä satunnaisesti.
isänisä Nól frá Stokkseyri, 138 senttinen, ruunikko - tarkalleen punaruunikko - oripoika, jolta löytyy viisi näyttävää askellajia. Joista passi ehdottomasti valovoimaisin, voimakas, liikkeet korostuvat upeasti. Luonteeltaan otus on hiukan tulinen, mut eiköhän se pitkä, takkuinen harja oo ihan jees, korjaa kaikki virheet. Jos ulkonäköä puitais enemmän, ei tulis ikinä loppua, joten eiköhän komea-sana riitä kertomaan kaiken oleellisen tästä, ja näin ollen päästään ratsastusluonteeseen vähän tarkemmin. Maastossa lennetään pitkin metikköjä ja varmajalkaisuus pääsee valloilleen, turvallinen maastokaveri näin lyhyesti ja ytimekkäästi. Baanalla näyttää komeimmat askellajinsa ja taitaa myöskin töltin pitkin ohjin. On siis menestynyt, kerännyt 20 arvokisaruusuketta töltti T.1 ja töltti T.2-luokista, joissa on aina ollu joko ensimmäinen, toinen tai kolmas. Jälkeläisiä orille on kertynyt viitisentoista, mutta tarkkaa lukumäärää ei ole tiedossa.
isänemä Téssa frá ðaumur on vähän vaikeahko tamma ratsastaa, mutta käsiteltäessä oikein kiva. 5-käyntinen hevonen on ratsastettaessa vähän häslä. Painaa välillä kuolaimella, kompuroi askelissaan hyppiessään eteenpäin ja laukannostot on mitä kauheimpia. Ihan suoraan sanoen ihan vähän kamala hevonen. Maastossa pitää mennä lähinnä tasaisia metsäpolkuja ja pikkuteillä, sillä muuten saatetaan olla ihan pulassa, vaikkakin talvella mennää ihan tosi varmajalkasesti. Téssa on kuitenkin pohjimmiltaan kiva, jos siihen tutustuu. Kilpailuissa Téssaa ei olla kauheesti nähty, mut kakskyt sijotusta kuiteski on, joista peräti huimat viis on voittoja. Nykyään tamma asustelee Ruotsissa, ja se tuotiin Islannista ihan vähän aikaa sitten. Jälkeläisiä tammalla on kuusi, joista kaksi asuu edelleen kotimaassaan, ja neljä sitten joko Norjassa, Ruotissa tai Suomessa.
emä Nælig frá Stokkseyri on Naejan emä, ja ihan kuin varsansa. Unelmaponi, luonnetta ei juurikaan tarvi lähtee kuvaileen paitsi yks ero näissä otuksissa on. Nælig on hiukan enemmän laiska. Ratsastettaes se saattaa jumittuu kentän nurkkaan, tai muuten vaan se keksii keinon luistaa töistä. Ja maastossa se haaveilee ruoasta ehkä vähä liikaa joten sielläkin saatetaan joutua hankaluuksiin, vaikkakin harvemmin kuin kentällä. Kilpailuissa Nælig ei oo loistanu, vaan se on lähinnä on jääny kolmoseks sijoituksissaan joita on kymmenen. Kerran se on voittanu ja se onki jo aika suuri saavutus tältä, joten eiköhän vois vähän kehujakin sadella? Ja onhan tää ihan hiton hieno rakenteeltaa, keränny luokkavoittoja ihan kourallisen ja onki tosi arvostettu siitostamma. Jälkeläisiä on kolme kappaletta, kaksi oria ja yks ainut tamma, Næja.
emänisä Fjálki frá Aðæg on vähän semmonen reippaanlainen. Mennään eikä meinata-tyyppi. Askellajit ei oo puhtaimmasta päästä, mut töltti löytyy, passia ei. Töltissä on etupainoinen, ja etujalat ei nouse kovin korkeelle, mut vauhtia saa säädeltyy ihan kivasti, supertöltistä puuttuu tosin se jokin. Laukka korvaakin sit töltin, mut kilpailuissa Fjálki ei oo pärjänny, viis sijotusta, onhan se kivasti, mut. Jotenkin vähä mitätön hevonen, sillai mut luonne onki sit omistajan mielest ihan täys kymppi, ja mikäs siinä sitte. Jalostushevosena Fálki ei oo kovinkaan tunnettu, mut kaks tammaa se on astunu, ja jonakin päivänä varsojen omistaja voi olla ylpeit, et tää hevonen on ylipäänsä suvussa.
emänemä Nálá frá Stokkseyri on luonteeltaan oikee "suomenjuntti". Menee minne lystää, painaa kuolaimelle, laukass puree kuolainta ja kaahottaa etiäppäin. Esteet menee hädin tuskin seittemääkymppiä, ja liikkeet ovat jotenkin sellaisia, taino, semmosia ei niin selkeitä, pikemminkin niitä voisi kuvata sanoilla sulkeutuneet, pienet ja tälläiset. Töltissä jalat pysyvät liki kiinni maassa, mutta vauhtia löytyy, laukka on kovin kiinni maassa myös, ravi puolestaan just semmosta pomppivaa, jossa ei pysy, ellei kevennä. Käynti on edes jotenkin hallittavissa, ja peräti pohkeenväistö onnistuu, avotaivutus puolestaan ei. Kilpailuissa tamma ei sijoittunut kuin kaksi kertaa, ja onkin suvun "huonoin" otus, vaikkakin just semmonen millasen mä oon aina halunnu. Varsoja täl on silti kuus, joista jokanen on kummiski saanu hienot askellajit, mut tuleehan seki päivä joskus, kun varsasta tulee samanlainen rakennehirviö kuin emästään.
Jälkeläisinfo
Næja frá Stokkseyri on väriltään rautias, joten tämä kyseinen väri periytyy eniten. Toiseks eniten musta, ja kolmanneks sitte kimo tai voikko. Tamma periyttää jälkeläisilleen vahvaa tölttiä, ja kyydissä on helppo pysyä vähän vähemmän kokenutkin. Voimakas passi, jossa liikkeet korostuvat, kulkee myöskin suvussa. Ponnua löytyy esteille ihan mukavasti, ja näin ollen myöskin estekisoissa voi tamman varsoja nähdä. Luonne periytyy ainakin osittain.
| syntymäaika | sukupuoli | nimi | isä |
| 01.06.2008 | ori | Vinur frá Drífa I (23 ARJ-sijoitusta) |
i. Vafi frá Hekla Passikuningas 2011 |
| 03.03.2010 | tamma | Ylgja frá Freistingar (10 ARJ-sijoitusta) |
i. Amor frá Strokkseyri YLA2, ARJ-II |
| 28.01.2011 | tamma | Aldís frá Freistingar (17 ARJ-sijoitusta) |
i. Amor frá Strokkseyri YLA2, ARJ-II |
Kilpailukalenteri
| arj sijoitukset (82 kpl) | |
|
17.01.2011 - kutsu - Kouluratsastus FS1 - 01/23 25.01.2011 - kutsu - 4-käynti V.1 - 07/60 27.01.2011 - kutsu - 4-käynti V.1 - 03/60 01.03.2011 - kutsu - Töltti T.2 - 04/33 02.03.2011 - kutsu - Passikoe PP.1 - 04/33 03.03.2011 - kutsu - 5-käynti F.1 - 02/33 03.03.2011 - kutsu - Passikoe PP.1 - 02/33 12.03.2011 - kutsu - Töltti T.1 - 04/25 12.03.2011 - kutsu - 250metrin passijuoksu P.1 - 04/29 15.03.2011 - kutsu - Töltti T.1 - 01/12 16.03.2011 - kutsu - Töltti T.1 - 03/12 20.03.2011 - kutsu - 4-käynti V.1 - 02/27 01.04.2011 - kutsu - Speedpassi P.2 - 03/33 17.04.2011 - kutsu - Helppo töltti - 03/26 17.04.2011 - kutsu - Töltti T.2 - 03/26 24.04.2011 - kutsu - Helppo töltti - 01/45 24.04.2011 - kutsu - Speedpassi P.2 - 05/37 25.04.2011 - kutsu - 4-käynti V.1 - 04/51 25.04.2011 - kutsu - Helppo 5-käynti - 07/55 25.04.2011 - kutsu - Speedpassi P.2 - 05/37 27.04.2011 - kutsu - Töltti T.1 - 05/46 27.04.2011 - kutsu - Helppo 5-käynti - 02/55 28.04.2011 - kutsu - Töltti T.2 - 06/47 28.04.2011 - kutsu - Helppo 4-käynti - 01/44 28.04.2011 - kutsu - 4-käynti V.1 - 01/51 28.04.2011 - kutsu - Passikoe PP.1 - 05/38 30.04.2011 - kutsu - Kouluratsastus FS1 - 01/43 08.05.2011 - kutsu - 250metrin passijuoksu P.1 - 04/25 23.05.2011 - kutsu - Passikoe PP.1 - 05/66 27.05.2011 - kutsu - 4-käynti V.1 - 01/66 27.05.2011 - kutsu - Speedpassi P.2 - 02/74 28.05.2011 - kutsu - 4-käynti V.1 - 03/45 29.05.2011 - kutsu - Speedpassi P.2 - 07/74 31.05.2011 - kutsu - Töltti T.1 - 07/60 03.06.2011 - kutsu - Helppo töltti - 06/84 03.06.2011 - kutsu - Helppo 5-käynti - 08/83 03.06.2011 - kutsu - Kouluratsastus FS1 - 07/88 03.06.2011 - kutsu - Töltti T.1 - 01/68 05.06.2011 - kutsu - Töltti T.2 - 07/100 05.06.2011 - kutsu - Helppo 5-käynti - 04/83 06.06.2011 - kutsu - Töltti T.2 - 06/97 07.06.2011 - kutsu - Töltti T.1 - 07/99 08.06.2011 - kutsu - Passikoe PP.1 - 03/94 08.06.2011 - kutsu - Speedpassi P.2 - 05/86 09.06.2011 - kutsu - Kouluratsastus FS1 - 07/83 10.06.2011 - kutsu - Kouluratsastus FS1 - 08/83 11.06.2011 - kutsu - Helppo töltti - 08/82 12.06.2011 - kutsu - 250metrin passijuoksu P.1 - 06/86 14.06.2011 - kutsu - 5-käynti F.1 - 10/100 15.06.2011 - kutsu - Speedpassi P.2 - 02/99 |
16.06.2011 - kutsu - Helppo 5-käynti - 08/92 17.06.2011 - kutsu - Töltti T.2 - 03/100 19.06.2011 - kutsu - Helppo töltti - 07/86 02.07.2011 - kutsu - Töltti T.2 - 04/68 02.07.2011 - kutsu - Passikoe PP.1 - 06/79 03.07.2011 - kutsu - Töltti T.1 - 04/74 04.07.2011 - kutsu - Töltti T.1 - 07/77 05.07.2011 - kutsu - Töltti T.1 - 01/77 05.07.2011 - kutsu - Töltti T.1 - 03/78 05.07.2011 - kutsu - Speedpassi P.2 - 05/77 06.07.2011 - kutsu - 5-käynti F.1 - 08/78 06.07.2011 - kutsu - Passikoe PP.1 - 08/79 09.07.2011 - kutsu - Speedpassi P.2 - 04/77 19.07.2011 - kutsu - 5-käynti F.1 - 05/45 20.07.2011 - kutsu - 4-käynti V.1 - 06/37 23.07.2011 - kutsu - 5-käynti F.1 - 04/35 24.07.2011 - kutsu - 250metrin passijuoksu P.1 - 03/30 26.07.2011 - kutsu - 4-käynti V.1 - 03/28 26.07.2011 - kutsu - 5-käynti F.1 - 02/35 27.07.2011 - kutsu - 4-käynti V.1 - 05/28 30.07.2011 - kutsu - 250metrin passijuoksu P.1 - 04/30 01.08.2011 - kutsu - Passikoe PP.1 - 03/16 10.08.2011 - kutsu - Helppo 5-käynti - 03/42 11.08.2011 - kutsu - Helppo 5-käynti - 03/44 13.08.2011 - kutsu - Töltti T.2 - 06/46 13.08.2011 - kutsu - 250metrin passijuoksu P.1 - 04/41 14.08.2011 - kutsu - Töltti T.1 - 06/52 19.08.2011 - kutsu - 5-käynti F.1 - 01/18 19.08.2011 - kutsu - Töltti T.1 - 02/13 22.08.2011 - kutsu - 4-käynti V.1 - 04/24 23.08.2011 - kutsu - Töltti T.2 - 03/24 25.08.2011 - kutsu - Passikoe PP.1 - 01/24 |
Valmennukset - 2 kpl
20.09.2011 Askellajivalmennus, valmentajana tallityöntekijä Rebecca(Annika N.)
Syksy oli jo tullut ja pakkasta oli, ihme kyllä jo parisen astetta. Annika pysäytteli tammaansa, ja kannusti liikkeelle. Siirtymiset olivat mun mielestä oikeaoppisia mut vähän tarkkuutta kaipasin liikkeellelähtöihin. Aloiteltiin suunnanvaihdoilla, jotta Nana toimisi mallikkaasti kumpaankin suuntaan. Tamma askelsi luonteelleen ominaisen reippaasti koko ajan, korvat hörössä, ja muutenkin vaikutti innokkaalta tänään. Aloiteltiin varsinainen työnteko sillä, että otettiin baanan molemmilla pitkillä sivuilla temponlisäyksiä käynnissä, kuitenkin ilman juoksuaskelia. Tamman kanssa sai kunnolla hidastaa, jottei se nostanu tölttiä, mutta tästä huolimatta myös temponlisäykset onnistuivat, ja näyttivät ihan hyviltä - omasta mielestäni. Annika ei näyttänyt yhtä tyytyväiseltä, joten ihan hänen mielikseen otettiin vielä muutamat tämän mielestä täydelliset ja sillä hetkellä tiesin miltä näyttää täydellinen! Jatkettiin tästä siten, että toisella pitkällä sivulla otettaisiin hidasta laukkaa, ja toisella sitten hidasta tölttiä. Ja jottei ihan helpolla päästettäisi, laukka pitäisi laukata puolipitkin ohjin. Naejapa lähti heti ohjien pidennyttyä, ja Annika kirosi minkä ehti. Muutamia pukkeja, villiä pään heiluttelua, ja oikein kunnon selän pyöristys ja näin ollen ratsastaja suoraan sanoen mätkähti maahan. Itsekseen jupisten, arvatenkin kirosanojen ryöppy kohti hevosta, kiipesi Annika takaisin selkään ja jatkoi ratsastusta, samasta harjoituksesta jota olimme aloittelemassa, nyt aloitettiin töltistä. Ja Nanahan oli innoissaan kuin lapsi avatessaan joululahjoja, mutta sai Annika tamman pidettyä kuitenkin hitaassa tempossa, vaikka jalat polkivatkin maata vimmatusti. Saatiin kuitenkin onnistumaan ja laukassa tuli muutaman kerran sama ongelma kuin edellisellä kerralla. Onneksi ilmalentoja ei sattunut enempää. Laukka onnistui, ohjeistin ensin menemään lyhyemmin ohjin, ihan siitä syystä, etten saisi naisen vihoja niskoilleni, sen verran vihaiselta hän näytti. Pidemminkin ohjin onnistui lopulta, mutta parin onnistuneen laukan jälkeen jatkettiin pelkällä hitaan töltin hiomisella, ja lopulta se onnistuikin ihan hyvin, alkukankeudesta huolimatta.
07.10.2011 Askellajivalmennus, valmentajana Annika N (ratsastajana tallityöntekijä Mia)
Pääsin kerrankin näkemään tallin työntekijän hevoseni selässä. Huomattava kunnianosoitus ainakin mun mielestä. Pyysin Miaa ensin ratsastamaan tänään niin laiskaa Naejaa kunnolla eteenpäin, ennen kuin päästäisiin kunnolla alkuun. Hevonen alkoi liikkua joka kierroksella paremmin, mutta lyhyen ohjasotteen tuloksena se alkoi asettua aina vaan paremmi ja paremmi ja loppujen lopuks se kulki muodossa. Näin ollen päästiin aloittelemaan päivän aihetta, raviharjoituksia ihan Mian persettä ajatellen. Ihan sillä tavalla tehtii aluks, et kiihdyteltiin käyntiä sen verran, et tamma otti muutaman juoksuaskeleen. Kiihdyteltiin vauhtia entisestään ja muutaman kerran pääsin tirskahtamaankin, heilui nainen niin komeasti satulassa. Rankan harjoittelun tuloksena, saatiin Mia hiukan enemmän pomppimattomaksi, ja näin ollen työskentelystä tuli jo jotakin. Ravi siirrettiin hitaasta keskinopeaan ja vaihdettiin juosten myös suuntaa, mutta myös niin, että käännöksen ajaksi otettiin käynti, ja siitä sitten suunnanvaihto. Naeja toimi kummassaki mun mielestä hyvin, mut Mia ois voinu vähän kevyemmin ohjia käytellä. Mainitsinkin asiasta, ja kyl se vissiin sit lopulta uppos naisen päähän ja jo ratsastus parani laadultaan huomattavasti. Otettiin tämän jälkeen nopeatempoista ravia, ja taas istuntaongelma ilmeni. Saatiin ravailla paljon ja kauan, ennen kuin Mia saatiin istumaan mahdollisimman pomppimatta ja työskentely sujui muuten moitteettomasti. Ja tottakai nainen sai palkkionkin, kaksi kierrosta joko tölttiä tai laukkaa, valitsemassaan tempossa. Ja niinhän siinä kävi, että toinen kierros mentiin supertölttiä, ja toinen nopeaa laukkaa. Nojaa, minkäpä nainen sille voi. Loppukäynnit sujuivat myöskin hyvin, sillä Nana oli väsynyt.
Kuvagalleria
Päiväkirjamerkinnät
02.10.2011 Sunnuntai
Nanan kanssa ollaan kilpailtu ahkerasti takana olevat kuukaudet, ja ihan totaalisen väsynythä tää hevonen on. Treeniohjelmaa noudatetaan kuitenkin tarkasti, ja näin ollen tamma saa kaksi vapaapäivää viikossa, liiallisen rasittamisen estämiseksi. Ikääkin on kertynyt jo sen verran, että pian saadaan tamma eläkkeelle, kera kolmen tai neljän vapaapäivän. Nyt oli kuitenkin maastolenkin aika, ja ihan innoissaan hevonen oli. Jaettuani aamuruoat muille hevosille, viskasin Nanan karsinaan yhden kokonaisen ja puolikkaan siivun heinää ja nappasin harjat ja suitset satulahuoneesta. Kun tervehdys oli Nanan mielestä saatettu loppuun, pääsin harjaamaan. Kovin likainen hevonen ei ollut, sillä yö oli vietetty karsinassa edellisen päivän rankan treenin takia. Selvästi Nanassa näkyi menohaluja, joten mikäpä siinä, kiskoin sille vielä suitset päähän ja sitten lähdettiin. Pihalla talutin ensin tammaa kierroksen nähdäkseni, ettei se onnu. Sitten loikkasin vanhasta tottumuksesta selkään ja suunnattiin kohti noin tunnin maastolenkkiä. Tamma tallusteli tottuneesti maastopolulla, ja oikaistiin metsän kautta juoksupätkille. Tölttisuorat olivat suorastaan kutsuvia monen viikon baanatreenin jälkeen. Tamma pinkaisikin juoksuun heti tunnettuaan pohkeideni osuvan sen kylkiin ja töltti sujui korkeassa heinikossa suoralla mitä parhaiten. Maasto koostuikin pääosin laukasta ja töltistä ja retken päätteeksi käveltiin puolisen tuntia metsässä, Nana on siihen juuri sopiva!
27.10.2011 Torstai
Vapaapäivinäkin joutuu töihin! Hain kuraisen neidin aamusella tarhastaan, jossa se oli yhdessä tarhakavereidensa kanssa viettänyt pari yötä putkeen. Tänään lähdettiinkin sitten kentälle harjoittelemaan näyttelyjuttuja. Nana onkin taitava seisomaan rakenteessa, mutta muissa jutuissa ei sitten ihan niin hyvä olekaan. Tamma huokaisi raskaasti, sillä omistajan päähänpistot ei ehkä aina oo ihan terveimmästä päästä, mutta antoi silti kiinni, ja taluttaa itsensä kentälle. Riimujen kanssa harjoittelu taitaakin olla hiukan liian ylirasittuneelle tammalle hyväksi. Ikä ei näy tammassa vielä nimeksikään vaan taas se tepasteli reippaasti kaula kaarella perässäni. Hiekkakenttä on Nanan mielestä äärimmäisen mukava, sillä heti piti kuopia siinä toivossa, että hiekan alta löytyisi herkkuja. Parilla muistutuksella, että nyt ollaan tekemässä töitä, saatiin Nanaan vauhtia, ja huusin Thomaksen tuomaan muutamia tötsiä, saadaksemme kentälle näyttelykehän. Nana kauhistui ajatusta, ja nousi pari kertaa pystyynkin, sillä näitä harjoituksia se inhosi yli kaiken, mutta muuten se vain toljotti kauhistuneena eteensä. Kallis järjestelmäkamera kädessään, ja kamerateline kainalossaan Thomas värkkäsi kuvauspaikan, ja näin ollen aloiteltiin harjoitukset. Tamma kulki hiukan liiankin eloisasti, ja kuvista tuli varmasti mahtavia, Thomaksen tietäen. Rakenteessa seisominen onnistui, mutta juoksemisessa ja käännöksissä tuli sitten hiukan isompi ongelma. Muuten harjoitukset menivät hyvin ja parisen sataa kuvaa saatiin otettua, kaikki ihan kivasti onnistuneita.
Meriitit• ei meriittejä |
Viikko-ohjelma
|
ULKOASU © SONJU | KUVAT © <3 (M) 2011
TÄMÄ ON VIRTUAALITALLI • THIS IS A SIM-GAME STABLE • TÄMÄ HEVONEN ON VIRTUAALIHEVONEN!