Luonnekuvaus

Vikingurilla ratsastaessani tajusin, että kohta on pakko saada nuorempia hevosia kisaamaan askellajikentille. Otin ohjat käteeni, ja ravasin tallin pihaan. "Rebecca!" huusin, ja tyttö juoksi vastaan. Hän ihmetteli, mistä moinen ilme, sillä pitkästä aikaa hymyilin leveästi. "Nyt lähdetään etsimään uusia hevosia" kajautin ilmoille niin kovaäänisesti, että myös Thomas ja uusi ruotsalainen tallityöntekijäni Victoria kuulivat ja tulivat puolijuoksua katsomaan, mistä sain moisen idean. Niimpä soitin tutulle islanninehevostallille Glaumuriin, ja kysäisin, että onko myytäviä hevosia. Myötävä vastaus, hevosrekan valmistelu ja matkaanlähtö seuraavana päivänä tasan kello 11.00. Rebecca, Thomas ja Victoria huokaisivat, sillä tässä tilassa minua ei pysäyttänyt mikään. Varmuuden vuoksi he laittoivat viisi uutta karsinaa kuntoon, sillä saatoin hetkessä napata mukaani useamman kuin yhden hevosen. Niimpä, seuraavana päivänä tasan kello 11.00 lähdimme koko talliporukan voimin kohti Glaumurin islanninhevostallia. Laitumilla näin hyvin hoidettuja hevosia, osan karva oli mudan peitossa, osa taasen nautti mutakelistä, niin kauan kuin sitä oli jäljellä. Tallin omistajatar tervehti ystävällisesti, kuten aina, ja toivotti tervetulleeksi. Koeratsastimme kaikkiaan viisi hevosta, joista yksi osui oikeaan. Nuori ja lupaava Fastastjarna frá Glaumur. Kirjaimellisesti työnsin omistajattaren käteen suuren setelinipun, ja hän puolestaan ojensi riimunnarun omaan käteeni. Olin saanut itselleni kultakimpaleen.

Fastastjarna frá Glaumur - se hohdokas 5-käyntinen tamma. Se seisoo turpa karsinan oven päällä, ja näyttää nukkuvan. Fanna osaa näyttää maailman kilteimmältä karvaiselta ponilta, mutta kun katsot pintaa syvemmälle, huomaat jotakin muuta.. kuten esimerkiksi itsepäisyyttä, tyhmyyttä, v*ttumaisuutta tai jotakin siltä väliltä. Fannalla on kova kallo, eikä se paina ihan vähällä oppimaansa aivoihinsa. Hoitotilanteissa Fanna ei juurikaan osaa käyttäytyä. Se hyppii ja pomppii joka ilmansuuntaan, ja silloin on otettava sellainen "ja mähän saan ton ponin kuriin"-asenne, ja todellakin näytettävä tammalle, kuka on pomo. Fanna osaa yllättää tyhmyydellään tallin työntekijät, kuin kokeneet kurssilaisetkin. "Tyhmä kaakki" sanovat useimmat, jotka lähtevät karsinasta ovet paukkuen, poskessa saattaa olla peräti hampaan jäljet. Fannaa ei kannata kuitenkaan laittaa kiinni, vaan kunhan sillä on riimut päässä, ja riimunnaru vaikka kaulalla, se riittää. Kiinni ollessa Fanna joutuu pakokauhun valtaan, eikä se pysy sitten taikomallakaan paikoillaan. Jos ja kun tamma käyttäytyy oikein idioottimaisesti, kannattaa olla vihainen, kuin puuma, ja ottaa riimunnaru salamana kaulalta. Sillä sitten hiukkasen läppäset tammaa ryntäille niin, että se peruuttaa. Jos ei muuten, loikkaat tamman eteen sen "pillastuessa", ei se nyt kuitenkaan niin tyhmä ole, että jyräisi kaksijalkaisen, vaikka ne sen mielestä inhottavia ovatkin. Kaikki ihmettelevät, miksei Fannan lempinimi ole esimerkiksi taliaivo tai torvelo tai jokin muu sen luonnetta vastaava. Fannalle sanotaan hiukan liiankin usein "Senkin taliaivo!" ja se ei välttis ymmärrä, miksi sille ollaan niin julmia, onhan sekin vain hevonen - idioottimainen sellainen. Kavioiden kanssa saa tapella kirjaimellisesti tuntitolkulla, sillä Fanna pitää kirjaimellisesti jalat tukevasti maassa. Jos jollain konstilla kaviot saa ilmaan, yrittää tamma riuhtoa jalkaansa vapaaksi, tai sitten se nojaa ihmiseen koko painollaan, eihän tästä koskaan tiedä. Takajalkojen puhdistuksessa pitää olla tarkkana, ettei tamma pääse potkaisemaan, ja siitähän ei seuraa kuin huutoa ja kyyneleitä. "Blood and tears" onkin hyvä sanonta, sillä verta ja kyyneleitä on todellakin luvassa, kun tätä tammaa menee hoitamaan.

"Mihin se poni hävisi?" kuuluu useamman kuin yhden ihmisen ääni, kun satula ja suitset tuodaan tamman näköetäisyydelle. Taisit unohtaa lukita karsinan oven? Pyh, tottakai suljit sen. Fanna nimittäin availee itse salvat ja juoksee mahdollisimman kauas näistä pelottavista varusteista. Varusteet kannattaa pitää mahdollisimman lähellä Fannaa, jotta ponin saa kiinni, ennen kuin se ehtii ulos. Yleensä tamma ei katoa kauas, mutta kiinnisaaminen on yleensä haaste, jos mikä on. Fanna saa riimunnarun lähes aina poikki jollain kepulikonstilla, ja riimunnarun ruumiin löytää yleensä tieltä. Fanna antaa hetken takaa-ajon jälkeen ottaa itsensä kiinni, mutta tappelee silti mielipuolisesti varusteita vastaan. Tässä vaiheessa kannattaa jatkaa raikkaassa ulkoilmassa, ja nykäistä tallin henkilökuntaa hihasta auttamaan satulan ja suitsien laitossa. Satulan Fanna ottaa marttyyrin elkein selkäänsä, mutta on siinäkin sitten kestämistä, kun satulavyötä yrittää kiristää. Fanna vetää keuhkot täyteen ilmaa, mutta antaa lopulta kiristää satulavyön kiltisti, kunhan se on ensin testannut hoitajansa hermoja. Suitsien laitto ei ole yhtä helevettiä - näin suoraan sanottuna se on sitä - vaan pikemminkin hienoista suostuttelua. Kuolaimiahan ei sitten tungeta tamman suuhun, vaan kutitetaan kielestä, ja tamman avatessa suunsa pujotetaan ne hienovaraisesti sen suuhun. Fanna "maistelee" kuolaimia hetken aikaa, kunnes sitten yhtäkkiä.. se nukahtaa niille sijoilleen.

Taluttaessa tamma on kuin suoraan pirunpellosta - se juoksee lähes koko ajan, ja hyppii melkein kirjaimellisesti hoitajan nenille. Varpaat ovat vaarassa tuhoutua tamman kavioiden alle, mutta suuremmilta vahingoilta vältytään, kun tammaa taluttaa itse menemällä pitkällä tamman edellä. Fanna saa aina jonkinlaisen päähänpiston, joko se naksuttelee hampaitaan uhkaavaan sävyyn ja puraisee sinua persauksista taikka sitten se lähteen pukin kautta kamalan nopeaan laukkaan villisti pukitellen - hoitajan tietenkin raahautuessa tamman perässä riimunnaruun tarrautuneena. Kannattaa yrittää heti alkuun heittää riimunnaru Fannan kaulalle, ja parhaassa tapauksessa tamma seuraa sinua talliin asti mukisematta, mutta.. sinulla on kaunis sinipunertava mustelma, jossa on hampaan jäljet - arvaa kaksi kertaa, missä se mustelma on. No persuksissasi tietenkin. Fannasta on hauskaa näykkiä meitä kaksijalkaisia, mutta kyllä se tajuaa, että joskus on senkin rauhoituttava. Fanna tykkää siitä, kun kaviot kopisevat tallin lattialla, ja siksi se tuleekin pomppien tallin käytävää pitkin omalle karsinalleen asti. Jos Fanna on oikein idioottimaisella päällä, se kääntyy ihan väärin päin, ja silloin taluttaja on totisesti väärässä paikassa väärään aikaan.

Jos selvisit hengissä sekä talutuksesta, että hoitamisesta, palkitaan se nyt Fannan erinomaisella ratsastettavuudella. Tämä 5-vaihteinen tammamamma odottaa kiltisti, että ratsastaja on päässyt selkään - oli satula tai ei. "Tuolla se poni nyt kuskaa ratsastajaansa" kuuluvat useimpien kommentit Fannasta, mutta tosiasiassa tamma yrittää parhaansa mukaan miellyttää ratsastajaa. Kenttätyöskentelyssä Fanna on oikein mukava tapaus, vaikka sillä onkin tapana hiukan uunottaa / testata ratsastajaansa, ennen kuin antaa sen kokea ihmeelliset askellajit, jotka Fannalla tosiaan on. Tai no.. riippuu, miten tamman on lämmittelyssä ratsastanut, ja se vaikuttaa koko tunnin työskentelyn tulokseen. Fanna toimii, jos toimii tai sitten nukahtaa uran keskelle, eikä sitä saa miltei edes raipalla liikkeelle. Fanna inhoaa silti sydämestään raippaa, mutta silläkään sitä ei välttämättä saa liikkeelle, eikä kannuksia tuoda lähellekään tammaa, vaan kannukset pidetään visusti ainakin 10 kilometrin päässä Fannasta.

Fannan askellajit ovat mitä puhtaimmat ja erittäin mukavat istua, ja uurastus niin sanotusti palkitaan, kun pääsee istumaan Fannan selkään. Tamma käyttäytyy varsin hyvin, ja varsinkin ravissa se toimii erittäin hyvin, ja osaa myös avot- ja sulut, ja taipuu vaikka solmuun, jos siltä osaa oikein pyytää. Fannan ravi on suuriliikkeistä, mutta erittäin tasaista. Fanna ravaa oikein mielellään, mutta kaikkein mieluiten se menee tölttiä, sillä Fannalla on todellinen luonnontöltti. Ohjat pitää kuitenkin pitää hyvin kädessä, että tämä taliaivo tekee jotain oikein. Tamma on varsinainen hienohelma, ja jos kentällä on esimerkiksi vesilammikko, kiertää tamma sen ainakin kymmenen metrin päästä (ei oikeasti). Ravissa, töltissä tai laukassa mennään vesilammikoiden tai järven läpi jos pyydetään, ja silloin Fanna ei varo ollenkaan. Laukka on erittäin tasaista, mutta väärin istuessa se pomputtaa todella paljon. Fanna laukkaa vaikka kuuhun, jos osataan oikein pyytää. Fanna osaa vaihtaa laukan lennosta, ensin pitää antaa puolipidäte ja oikeat pohkeet. Fanna osaa myös tallimme issikoille hiukan harvinaisemman laukkaväistön, mikä on vaativaa.

Maastoratsastus on todellakin Fannan heiniä, ja näyttää yleensä, että se sanoisi samaan maastoon lähteville "Antakaa kun mä näytän, miten tää homma hoidetaan!" ja Fanna todellakin miellyttää ratsastajaansa kaikissa tilanteissa aina vaikeasta kivikosta aina pehmeään hiekkatiehen. Fanna rakastaa raikasta maastoilmaa todella paljon, eikä se siksi haluaisi kulumallakaan lähteä pois aina niin ihanasta metsästä tai laukkasuorilta. Fannan askellajit myötäilevät rennosti ja pehmeästi vaikeitakin maastoja, ja tamma kantaa selässään myös täysikokoisen aikuisen miehen turvallisesti perille, mutta tokihan Fanna tykkää meistä kevyemmistä naisista, sillä silloin Fannan on helpompi kulkea. Ravissa Fanna menee helposti ja vaivattomasti myös kuoppaiset ja kiviset maastot, jos se siitä on kiinni, ja kyllä Fanna jaksaakin ravata. Mikäli alusta on sopiva, Fanna tölttää todella mieluusti, ja varoo, ettei ratsastajalle käy mitään - hoitamisen palkkiona. Välillä Fanna hyppii pystyyn tai heittää takapäätään, sillä siitä on oltava joka suuntaan vähintään metrin päässä. Pään viskominen on yksi Fannan pahimpia "virheitä", mutta ei se siitä sen huonompaa hevosta tee, vaan omanlaisensa pullaponin. Fannan laukka on mukavaa istua, ja siinä on helppo pysyä, vaikka tamman selkä ei ole leveämmästä päästä.

Kilpailuissa Fanna toimii erittäin hyvin, ja unohtaa ihmisvilinän ja kaikki kovat äänet ja keskittyy täysillä suoritukseen, ja yleensä meneekin ihan hyvin. Pään heittely jatkuu silti, mutta ei Fanna mitenkään huonosti toimi. Mutta, aina kun nostetaan tempoa, saattaa Fanna laittaa kuolaimet hampaidensa väliin, ja menee vain, mutta tottelee silti. Fannan askellajit tuntuvat näyttävimmiltä ja tasaisemmilta, ja silloin Fanna on parempiaskellajinen kuin normaalipäivänä, ja varsinkin töltti on erittäin tasaista. Laukka on kisoissa erittäin lennokasta, ja tasaista, mutta ohjia pitää pitää löysinä, sillä tiukat ohjat saa Fannan tuntemaan, että pitää hidastaa, ja silloin on sellainen juttu että "Okei, pysähdytään sitten", ja silloin se töksähtää radalle (siitähän tulee miinuspisteitä...).

Suku

Jälkeläiset

Kilpailumenestys

06.01.2011 (kutsu) 4-käynti V.1, 04/59 
08.06.2011 (kutsu)  Töltti T.2, 03/100 
08.06.2011 (kutsu)  250 metrin passijuoksu P.1, 06/86 
11.06.2011 (kutsu)  Helppo 4-käynti, 08/80 
11.06.2011 (kutsu)  4-käynti V.1, 09/90 
14.06.2011 (kutsu) Helppo tältti, 02/86 
14.06.2011 (kutsu) 4-käynti, 09/86 
14.06.2011 (kutsu) 5-käynti, 05/86 
14.06.2011 (kutsu) Kouluratsastus FS1, 08/98 
16.06.2011 (kutsu) Töltti T.1, 05/100 
17.06.2011 (kutsu)  Helppo 4-käynti, 07/85 
18.06.2011 (kutsu)  Helppo 4-käynti, 03/85 
19.06.2011 (kutsu) Töltti T.1, 01/100 
02.07.2011 (kutsu) 5-käynti F.1, 3/78 

Päiväkirja