Adelman Ilias

© PS.

Luonne on tulossa piakkoin!

Sukutaulu & selvitys

Jalostusinfo & jälkeläiset

Diiva ei ole vielä toistaiseksi jalostuskäytössä.

•   00.00.0000 tamma Varsa varsulainen (i. isukki)
•   00.00.0000 tamma Varsa varsulainen (i. isukki)
•   00.00.0000 tamma Varsa varsulainen (i. isukki)

Kilpailukalenteri

Päiväkirja & valmennukset

22.12.2011
Vuosi alkaa olla lopuillaan, mutta Ilias kasvaa hurjaa vauhtia. Tänään kasvattaja oli hiukan valmentamassa oria. Näin Sonju kommentoi työskentelyämme;

Saavuin Freistingariin tervehtimään ystävääni Anskua, sekä tietenkin rakasta kasvattiani Iliasta. Pojasta oli kasvanut jo täysi-ikäinen ja komea ori, jonka menoa kehtasi katsellakin. Ansku hoputti minua yli lumisen pihamaan katsomaan muita, nuorempia kasvattejani, samalla kun talliapulainen lähti laittamaan Iliasta kuntoon.

Kylläpä muistakin oli kasvamassa hurjaa vauhtia energisiä ja hyvätahtoisia poneja, ei sitä melkein muistanutkaan enää, että nuo olisivat joskus olleet Adelmassa emänsä turvassa... "Mitä sä oikein jäit haaveilemaan, ala tulla nyt!" Ansku hoputti ja kiirehdin tämän mukana tallin uumeniin.

Rautias ori seisoi käytävällä valmiina lähtöön, jolloin Ansku painoi kypärän päähänsä ja lähdimme kohti kenttää.Aurinko paistoi vielä mukavasti ja heijastui valkeasta lumipeitteestä niin, että se melkein häikäisi. Ansku oli jo tomerana hypännyt ratsunsa selkään ja lähtenyt kulkemaan uraa pitkin käynnissä. Kun olin saanut suunniteltua valmennuksen kulun mielessäni, pyysin ratsastajaa ottamaan ohjat tuntumalle ja ajamaan ponia hieman reippaampaan käyntiin. Ilias heitteli vastahakoisesti päätänsä, joten käskin Anskua ottamaan ohjat tiukemmalle ja yrittää saada poni kuuntelemaan apuja.

Lämmittelyksi oli luvassa voltteja niin käynnissä kuin ravissakin, joka alkoi loppua kohden sujumaan myös Iliaksen osalta hyvin. Lämmittelyjen jälkeen otimme hieman siirtymisiä. "Käyntiä, puolipidäte, pysähdys. Ei, se seisahtuu kerralla eikä jotain sinne päin!" karjaisin ja otimme uudestaan. "Reipas käynti, valmistele pysähdys... ja seis. Noniin, nyt meni paljon paremmin!" Ilias pureskeli kuolaimia, mutta eteni reippaasti eteenpäin ilman suurempia kehotuksia. Otimme tämän jälkeen hieman laukkaa pääty-ympyröillä ja sain vähän väliä huomauttaa siitä, kun ratsukko oli kaatua sisäänpäin. Pienen komennuksen jälkeen alkoi sujua taas paremmin, Iliaskin alkoi jo hakeutua hieman enempi kokoon. Loppuraveissa ori ojensi nätisti kaulaansa ja Ansku ratsasti tätä hienosti eteen-alas. Oli oikein mukava valmentaa omaa kasvattiani, sillä siinä näki hyvin ponin kehityksen ja tämän hetken tason. Hienoa!

26.10.2011
Mamman hanipupu senku kasvaa <3 Tänään poika sai oppia hiukan kärsivällisyyttä, kun pojalle puettiin taas suitset päähän. Poni on jo reilu vuotias, ja koko ajan se jaksaa siltikin leikkiä parin tunnin ikäistä pikkuvauvaa tunkemalla syliin ja antamalla pusuja ja juoksemalla hullun lailla. Jos tämän ponin kanssa jaksaa touhuta, se oppii ehkä ajan mittaan. Mutta, mikä olisikaan ihanampaa kuin seurankipeä poni, joka tunkee syliin? On Ilias jo niin monet puolelleen voittanut, että ei paremmin voisi enää mennä. Sain siis kaikilta rapsutteluiltani puettua orille suitset päähän, ja mentiin vähän taluttelemaan pihalle, ja Ilias käveli niin tottuneesti, että. Otettiin pieniä ravipätkiä, peruutin orin kanssa ja päätin laukatakin sen kanssa vähän aikaa. Ja ori toimi erittäin nätisti koko ajan. Saipa se siis muutamia ylimääräisiäkin rapsutteluja, ja muutaman porkkanan.

25.10.2011
Ilias tutustui "julmaan" kilpailuelämään, kun vein sen söpöyskilpailuun yhdessä Rotan kanssa. Eikä aikaakaan, kun palattiin hymy huulilla, Iliasta pidettiin tietenkin tilaisuuden toiseksi söpöimpänä - meidän mielestä Ilias oli kyllä söpöin - orina. Ja koko tilaisuuden toiseksi paras poni oli myöskin, joten ihan turhaa ei tämäkään ollut. Kyllä nyt oltiin ponista todella ylpeitä.

06.10.2011
Ilias pääsi näyttelykehien makuun, kun lähdettiin luottavaisin mielin Laikkareiden järjestämiin näyttelyihin. Saavuttuamme paikalle itsetunto romahti täysin, kun varsaluokissa oli parempirakenteisempia poneja, kuin Ilias. Silti uskoin, ettemme jäisi viimeisiksi. Ja kuinkas sitten kävikään. Olimme viimeisiä. Mutta, ensi kerralla (toivon mukaan) paremmin, joten sitä odotellessa!