Milkan Musta-Ritari ^SV-III

© HL 2011

Meriitit & muu menestys

Ritari jatkaa isänsä jalanjäljillä kotitallissa

Olin kolunnut kaikki mahdolliset tallit läpi, mutta Ässälle ei näyttänyt löytyvän sopivaa tammaa - kotitallissakaan ei minkäännäköistä ollut. Loppujen lopuksi Malsamosta katsottuani sopiva löytyi. Kastanjetin Viola osoittautui oikein sopivaksi, joten kysyin sitä meidän Ässälle. Astutus onnistui, ja tamma saikin asua hetken meillä, ennen kuin lähti takaisin kotiinsa. Violan varsottua hämmästys oli suuri, kun varsa ei ollutkaan rautias, kuten oli odotettu. Karsinan pohjalla makasi pieni musta suomenhevosorivarsa. Varsan nimeksi tuli Milkan Musta-Ritari, ja orin kasvettua kaikki ihmettelivät kun ori jäi kaiken puolin kitukasvuiseksi - eihän sellaisesta saa käyttöhevosta?

Sukutaulu & selvitys

Jalostusinfo & jälkeläiset

Milkan Musta-Ritari ei ole ulkopuolisessa jalostuskäytössä

•   00.00.0000 tamma Varsa Varsulainen (e. Mamma)

Kilpailukalenteri

Päiväkirja & valmennukset

09.08.2012
Ritarin kanssa ollaan treenattu todellakin ahkerasti, ja kilpailusijoitusten tilanne junnaa hieman paikoillaan. Tänään oli kuitenkin treenauksen aika, joskin ilman satulaa maastoillen. Ritari hangoitteli hieman vastaan kuolainta laittaessa, mutta sain orin kuitenkin melko nopeasti valmiiksi. Laitoin sille pintelit etusiin, jonka jälkeen lähdettiin maastoilemaan. Ori toimi heti alkuun melko mallikelpoisesti, mutta kun talli hiljalleen jäi pois näkyvistä, lähti ori painattamaan täysillä pehmeällä maastopolulla. Sen purressa kuolaimelle, ajattelin, ettei siitä voi seurata mitään hyvää. Ajatus osoittautui kuitenkin vääräksi, sillä sain laukan tempoa hidastettua oikein hyvin ja lopulta tyydyimme ravailemaan. Kaviot tumisivat vaimeasti pehmeää hiekkaa vasten, ja taivutin oria väistättäen tien reunasta toiseen. Ori kuunteli apuja melko hyvin, jonka jälkeen päästin sen kävelemään siirtyessämme metsään. Tunsin oloni hyvin pieneksi orin selässä, olinhan viimeksi istunut ison puoliverisen selässä. Metsässä orin hengitys tasaantui mukavasti, ja se kulki hyvinkin rennosti eteenpäin kootessani ohjat - olimmehan jälleen saapuneet hiekkatielle. Silloin tein reilun puolipidätteen, jonka jälkeen napautin pohkeilla yhden ainoan kerran. Laukkaan lähtiessään ori innostui erittäin paljon, ja heitti muutaman kerran takapäänsä taivaisiin. Ja vaikka menomme oli melko vaarallisen näköistä, oli ori tosiasiassa koko ajan kuulolla, ja se narskutteli kuolainta muutamaan otteeseen ennenkuin taipui oikein mallikkaasti. Laukkasimme muutaman ylämäen, suoran sekä mutkan verran, ennen kuin siirsin orin raviin ja työskentelin ravissa sen verran, että Ritari hakeutui peräänantoon. Kaiken kaikkiaan maastoreissumme oli onnistunut, ja ori oli litimärkä hiestä saavuttuamme tallille.

24.05.2012
Aamusella käväisin nopean treenin kilpailupaikalla. Onneksi olimme saapuneet niin aikaisin, että pääsimme puuhailemaan rauhassa kentällä. Ohjelma oli tavallista vaikeampi, ja jouduin ratsastamaan orin hikeen asti harjoitellessamme. Onneksi treenauksen loputtua ori vaikutti yhä pirteältä. Pesin sen, letitin paksun harjan odotellessani kilpailuiden alkua ja verryttelyä. Ritari oli harvinaisen rauhallinen ja jäi tyytyväisenä väliaikaiseen karsinaansa kun hoidin muut hevoseni, jotka kilpailisivat sinä päivänä. Yhteensä paikalla oli minun hevosiani 12 kappaletta, joka kuulosti hurjalta, kukin kilpailisi kaksi luokkaa. Thomas jä hoitamaan seuraavaa ratsua ja liikuttamaan muita hevosia ennen niiden suoritusta, ja kaikki sujui vallan mainiosti. Muutamia sijoituksia tuli helpoista luokista, yksi voittokin. Vaativa B-luokatkin sujuivat hyvin. Ritarin kanssa teimme varsin huolellista jälkeä. Ensimmäinen luokka sujui kohtuullisesti, ori oli 26. ja sai 68.323% suorituksestaan. Miltei 70 prosenttia, joka oli meidän orille todella mahtava! Toisen luokan alkaessa hermostuneisuus oli todellakin suurta luokkaa, mutta kun pääsimme radalle, Ritari kulki erittäin maltillisesti, suoritti liikkeet täsmällisesti. Tuloksien tullessa olin tulossa jäähdyttelylenkiltä maastosta. Olimme toisina sijoitusprosentein 73.569! Yli seitsemänkymmentäkolme prosenttia. Tuomarin laittaessa ruusukkeen en voinut kuin itkeä, sillä nämä olivat suurimmat kisamme ikinä, ja saavutimme hienosti kakkossijan. Kunniakierroksen aikana Ritarikin näytti nauttivan saamastaan huomiosta, olihan se jo joutunutkin odottelemaan melkoisen tovin sinä päivänä.